Orpon hallitus valmistelee parhaillaan lakimuutosta, joka helpottaisi määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Mikäli nämä ehdotukset hyväksyttäisiin, määräaikaisten työsuhteiden määrä kasvaisi myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä voisi vaikuttaa kielteisesti asiakas- ja potilasturvallisuuteen.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla turvallisia, laadukkaita ja lainmukaisia. Näiden tavoitteiden toteutumista seurataan sekä omavalvonnalla että viranomaisvalvonnalla. Omavalvonnan tehtävänä on tunnistaa toiminnan riskitilanteet ja oppia tapahtuneista poikkeamista. Valvonnan onnistuminen edellyttää, että ammattihenkilöt uskaltavat tuoda esiin ja ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista, puutteista ja mahdollisista lainvastaisuuksista.
Kyseessä ei ole pelkästään oikeus tai mahdollisuus ilmoittaa epäkohdista, vaan laissa määritelty velvollisuus. Sote-valvontalaissa (741/2023) säädetään henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta (29 §). Ammattihenkilön tulee ilmoittaa viipymättä havaitsemistaan asiakas- tai potilasturvallisuutta vaarantavista epäkohdista tai lainvastaisuuksista, salassapitosäännösten estämättä.
Uskaltaako määräaikainen ilmoittaa?
Määräaikaisessa työsuhteessa oleva ammattihenkilö saattaa epäröidä puuttua työpaikalla havaitsemiinsa epäkohtiin, jos hän pelkää sen vaikuttavan työsuhteensa jatkumiseen. Huoli työsuhteen päättymisestä tai muista epätoivottavista seurauksista voi siis nostaa ilmoituskynnystä.
Tämä on inhimillistä nykytilanteessa, jossa hyvinvointialueilla on säästöjen vuoksi käyty yt-neuvotteluita ja yksityisellä sektorilla muutosneuvotteluita. Esimerkiksi THL:n mukaan ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoituksen laskeminen 0,6 tasolle on johtanut henkilöstömäärän vähentämiseen vuosina 2024–2025 yhteensä 3500 työntekijällä, vaikka asiakasmäärässä ei ole tapahtunut muutosta. Lisäksi yleinen työttömyyden lisääntyminen voi rajoittaa mahdollisuuksia siirtyä sote-alalta muunlaiseen työhön tai toiselle alalle. Suomessa oli EU:n toiseksi korkein (9,9 %) työttömyys (7/2025) Eurostatin mukaan.
Määräaikaisuus voi heikentää kokemusta kuulumisesta työyhteisöön. Se voi vaikuttaa halukkuuteen osallistua kehittämistyöhön tai tuoda esiin työssä havaittuja epäkohtia.
Määräaikaisen henkilöstön suuri vaihtuvuus voi lisäksi lisätä vakituisen henkilöstön työkuormitusta ja siten heikentää palvelujen turvallisuutta.
Olisi tärkeää, että myös työuransa alkuvaiheessa olevat ammattihenkilöt uskaltaisivat ilmoittaa epäkohdista, ilman pelkoa seuraamuksista.
Terveydenhuollon epäkohtien ilmiantajia on tutkittu Johanna Wiisakin Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella tekemässä väitöskirjatutkimuksessa (2023).
Tutkimuksen mukaan epäkohtia ilmoittivat useammin ammattihenkilöt, joilla oli vähintään kymmenen vuoden työkokemus. Naiset raportoivat väärinkäytöksistä miehiä useammin, ja esihenkilöasemassa olevat toivat epäkohtia esiin aktiivisemmin kuin työntekijäasemassa olevat. Määräaikaiset työsuhteet epävarmuuksineen painottuvat usein työuran alkuvaiheeseen, jolloin työkokemusta ei vielä ole kertynyt yhtä paljon kuin pidempään töissä olleilla. Olisi tärkeää, että myös työuransa alkuvaiheessa olevat ammattihenkilöt uskaltaisivat ilmoittaa epäkohdista, ilman pelkoa seuraamuksista.
Sote-ala ilmoittamissuojan ulkopuolella
Sote-valvontalain mukaan epäkohtailmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Sote-alan ammattihenkilöillä ei kuitenkaan ole yhtä vahvaa ilmoittajansuojaa kuin monilla muilla aloilla. Vuonna 2023 voimaan tulleessa ilmoittajansuojelulaissa sote-ala on rajattu lähes kokonaan lain soveltamisalan ulkopuolelle.
Edellinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti on pitänyt tätä rajausta ongelmallisena ja katsonut, että se tulisi korjata lainsäädännössä. Myös Tehyssä näemme tämän korjauksen tarpeellisena.
Korjaus 3.11.2025:
Lisätty tieto, että THL on tarkentanut HE 113/2025 vp tiedon, että 3500 työntekijän vähennys on tapahtunut vuosina 2024–2025.
