Hyvä vanhustenhoito ei onnistu ilman koulutettua hoitohenkilöstöä

Vanhuspalvelulain 0,7 henkilöstömitoituksen saavuttaminen edellyttää vähintään 4 400 uuden työntekijän palkkaamista ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen. Näistä työntekijöistä valtaosa on lähihoitajia.

Kuvateksti
kuva: Lauri Rotko

Koska näin suuri rekrytointiponnistus ei olisi ollut mahdollista yhden yön aikana, niin vanhuspalvelulakiin säädettiin siirtymäaika 0,7 mitoitukseen siirtymisessä 1.4.2023 saakka. Kunnille lisättiin rahoitusta, jotta tarvittava koulutettu hoitohenkilöstö voidaan palkata.

THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrä ei kuitenkaan ole noussut tehostetussa palveluasumisessa. Kotihoidossa lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrä on jopa hieman laskenut, vaikka käyntien määrä on pysynyt ennallaan. Syyksi kerrotaan ammattihenkilöstön vaikea rekrytointitilanne.

Vaikeassa sote-alan työvoimatilanteessa ikäihmisten palvelujen lainsäädännön uudistaminen jatkuu. Sosiaalihuoltolakiin ja vanhuspalvelulakiin on esitetty muutoksia muun muassa tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon säädöksiin. Lakiesitys on ollut kesän aikana lausuntokierroksella. Tehy on antanut lausunnon asiasta.

Lakiesityksessä ehdotetaan kotihoidon laajentamista ympärivuorokautiseksi kaikissa kunnissa. Kotihoidossa on jo nyt työntekijävaje ja rekrytointivaikeuksista kerrotaan olevan ympäri Suomea. Ympärivuorokautisen kotihoidon toteuttamiseen tarvittaisiin arvion mukaan 654 lähihoitajaa lisää. Ammattihenkilöitä täytyy rekrytoida mittava määrä lisää myös kotihoidon asiakasmäärän kasvun vuoksi ja eläkkeelle siirtyvät työntekijät on korvattava. Jos kotihoidon vetovoima ja pitovoima eivät nykyisestä parane, tämä ei tule onnistumaan.

Tehy näkee vakavia riskejä asiakasturvallisuudelle ja asiakkaiden perusoikeuksien toteutumiselle, mikäli koulutustasoa lasketaan lakiesityksen mukaisesti esimerkiksi lisäämällä hoiva-avustajien käyttöä kotihoidossa tai mahdollistamalla vartijoiden käyttö kiireellisen avun tehtävissä.

Se, että ikäihmisten kotihoitoa ei ole riittävästi saatavilla, heijastuu laajasti terveydenhuollon palveluihin. Päivystyspoliklinikat ja sairaaloiden osasto ovat ruuhkautuneet ja ensihoidon tehtävämäärä lisääntyneet, kun kotihoito ja tehostettu palveluasuminen ei pysty vastaamaan iäkkäiden asiakkaiden tarpeisiin riittävällä tavalla. Se, että vanhustenpalvelut olisivat asianmukaisia, olisi laajoja positiivisia vaikutuksia koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan.

Palkka ja työolot täytyy laittaa viimeistään nyt kuntoon vanhuspalveluissa. Jos näin ei tapahdu, iäkkäät kansalaiset eivät saa heille kuuluvia palveluita ja vaikea rekrytointitilanne muuttuu mahdottomaksi.