Lausunnot, kannanotot ja valiokuntakuulemiset

Tehy pitää kansallisen ensihoitostrategian valmistelua tarpeellisena. Strategian toimeenpanon kannalta on ratkaisevan tärkeää, että sillä turvataan ensihoidon ydintehtävä, yhdenvertainen palvelutaso ja kiireellinen lähtövalmius koko Suomessa. Näitä tavoitteita ei voida saavuttaa ilman riittävää, osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä sekä ensihoitopalvelun todellisia kustannuksia vastaavaa rahoitusta.
Lausunnossa mukana Suomen Ensihoitoalan Liitto ry ja lausunto on valmisteltu yhteistyössä Tehyn ensihoitotyöryhmän kanssa.

Esitämme, että käyttämättä jätetystä ajasta perittävä maksu säilytetään vuoden 2026 tasolla eikä asetusluonnoksessa ehdotettua korotusta toteuteta. Lisäksi opiskelijoihin kohdistuvien maksujen vaikutuksia tulee jatkossa arvioida osana opiskelijoiden kokonaistaloudellista tilannetta ja palvelujen saavutettavuutta.
Lausunto on valmisteltu yhdessä Suomen Bioanalyytikot ry:n, Kuntoutusohjaajat ry:n, Suomen Kätilöliitto ry:n, Suomen Sairaanhoitajat ry:n ja Suun terveydenhoidon ammattilaiset, STAL ry:n kanssa.

Opiskelijalle pitää järjestää riittävä tuki, kohtuulliset mukautukset ja erilaisia tapoja osoittaa osaamisensa. Erityinen tuki ei saa alentaa ammattitaito- tai turvallisuusvaatimuksia. Lausunto on valmisteltu yhdessä Suomen Bioanalyytikot ry:n, Kuntoutusohjaajat ry:n, Suomen Kätilöliitto ry:n, Suomen Sairaanhoitajat ry:n ja Suun terveydenhoidon ammattilaiset ry:n kanssa.

Tehy kannattaa esityksen tavoitteita ja pitää jatkovalmistelussa tehtyjä muutoksia ja täsmennyksiä pääosin oikeansuuntaisina. Esitykseen jää kuitenkin joitakin täsmennystarpeita, joita yhä pyydämme ottamaan huomioon. Nämä koskevat muun muassa erikoispätevyyden rekisteröinnin vapaaehtoisuutta, hyväksilukemisen harkinnanvaraisuutta, koulutusten asemoitumista kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä ja opinto-oikeuden myöntämisen perusteita niin ensimmäisellä kuin toisella portaalla.

Pidämme tärkeänä sitä, että erikseen säännelty ensihoitaja-, kätilö- tai terveydenhoitajakoulutus kuuluu ns. SORA-säädösten piiriin ja opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammattikorkeakoululain (932/2014) §33 sovelletaan näihin koulutuksiin.

Tämä lausunto on valmisteltu yhdessä Suomen Sairaanhoitajat ry:n, Suomen Ensihoitoalan Liitto ry:n, Suomen Kätilöliitto ry:n ja Suomen Bioanalyytikot ry:n kanssa.

Tehy katsoo, että vaikutusarviointeja tulisi täydentää erityisesti digisyrjäytymisen, saavutettavuuden ja henkilöstövaikutusten osalta. Esityksen tausta-aineistossa tuodaan esiin, että koronapandemian aikana laitteiden puute, heikot yhteydet, puutteelliset digitaidot ja ristiriitainen viranomaisohjaus vaikeuttivat vapaan sivistystyön toteutusta. Näitä riskejä ei ole syytä pitää menneenä ilmiönä, vaan ne tulee huomioida jatkossakin. Lisäksi olisi syytä arvioida tarkemmin, millaisia toimeentulo- ja työjärjestelyvaikutuksia häiriötilanteilla voi olla opetushenkilöstölle sekä miten pitkäkestoiset keskeytykset tai opetuksen siirtäminen toiseen muotoon vaikuttavat opiskelijoiden hyvinvointiin, osallisuuteen ja mahdollisuuteen jatkaa opintoja.

Tehy pitää kannatettavana esityksen tavoitetta vahvistaa lapsen suojaa tilanteissa, joissa lapsi altistuu läheiseensä kohdistuvalle tai läheisensä tekemälle väkivallalle. Lapsen läsnäolon sekä lapsen näkö- tai kuulohavainnon huomioon ottaminen rangaistuksen koventamisperusteena on perusteltua.

Pidämme rekisteröintikäytäntöjen selkeyttämistä tärkeänä, mutta ohjeluonnosta tulisi täsmentää ennen sen julkaisemista. Tehyn näkemyksen mukaan ohjeessa tulisi määritellä nykyistä yksiselitteisemmin, mitä tarkoitetaan terveyspalvelulla ja mitä sosiaalipalvelulla.

Tehy edellyttää, että hyvinvointialueiden rahoituksen tulee jatkossakin perustua todelliseen palvelutarpeeseen ja mahdollistaa riittävät resurssit lakisääteisten palveluiden järjestämiseen. Hallituksen tulee arvioida esityksen henkilöstövaikutukset, palveluiden saatavuusvaikutukset sekä alueellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen uudelleen ennen esityksen etenemistä. Lisäksi Tehy katsoo, että hyvinvointialueiden rahoitusmallin muutokset tulee valmistella aidossa yhteistyössä alueiden, henkilöstöjärjestöjen ja asiantuntijatahojen kanssa.

Esityksessä todetaankin, että lisäopintojen kustannus voi muodostua liian korkeaksi matalapalkka-alalla työskentelevälle henkilölle ja vähentää hakeutumista opintoihin avoimen yliopiston kautta. Tehyn näkemys on, että opintojen hintaa/maksuttomuutta tulee tarkastella jo lakia säädettäessä. Lausunnossa on huomioitu Suomen lastenhoitoalan ammattilaiset Slal ry:n näkemykset.