HYVTES

Korotukset yhteensä 12,97 %, vuosittain korkoa korolle laskettuna 13,54 %
* Nämä palkankorotukset perustuvat 2022 sovittuihin palkkaohjelmiin.

1.6.2025 järjestelyerien siirtäminen ja kompensaatio 

HYVTESin 0,4 % keskitetty järjestelyerä sekä 1,0 % paikallinen järjestelyerä, joiden oli tarkoitus tulla maksuun 1.6.2025, siirretään maksettavaksi 1.11.2025 uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon liittyen. Siirrosta maksetaan 76 euron kertapalkkio elokuussa 2025. Kertapalkkio maksetaan, jos yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 2.6.2025 ja on voimassa 30.6.2025. Osa-aikaisille summa maksetaan osa-aikaprosentin mukaisesti.

Perälauta vuoden 2027 sopimuskorotuksiin liittyen 

Mikäli Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus irtisanotaan kolmannen sopimusvuoden osalta ja tämän sopimuksen viimeisen vuoden palkankorotukset muuttuvat, myös SOTE-sopimuksen vuoden 2027 sopimuskorotuksia tarkistetaan vastaavasti.

Korotusten määrä suhteutetaan uuden Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen mukaisiin korotuksiin: 1.4.2027 voimaan tuleva 2 %:n yleiskorotus ja 0,4 %:n paikallinen järjestelyerä huomioidaan samassa suhteessa.

Perälauta ei kuitenkaan koske uuden palkkaohjelman erää, joka on 0,4 % ja tulee voimaan 1.10.2027.

Tähän on koottu uuden HYVTESin keskeisimpiä tekstimuutoksia. Alta löydät tiivistetysti tärkeimmät muutokset ja miten ne vaikuttavat juuri sinun työhösi.

Tekstimuutokset tarkoittavat työehtosopimuksen kirjallisia tarkennuksia tai uusia määräyksiä, jotka vaikuttavat työntekijän oikeuksiin, velvollisuuksiin ja työn arkeen. Näitä voivat olla esimerkiksi muutokset työaikoihin, lomiin, korvauksiin tai muihin palvelussuhteen ehtoihin.

Suomen ensimmäinen työehtosopimuskirjaus imetystauosta – historiallinen uudistus työelämään

Halusimme vuoden 2025 neuvottelukierroksella parantaa synnyttäneiden asemaa yhteiskunnassa ja vaadimme, että työntekijällä on oltava mahdollisuus imettää lastaan työpäivän aikana työajalla. Imetystauko antaa myös perheille entistä enemmän vaihtoehtoja perhevapaiden pitämiseen. Tavoitteena oli saada asiasta selkeä kirjaus työehtosopimukseen – ja nyt se on toteutunut. Kyseessä on historiallinen läpimurto: ensimmäistä kertaa Suomessa palkallinen imetystauko on osa työehtosopimusta.

Määräyksen taustalla on ILOn äitiyssuojelusopimus, jossa naisille taataan oikeus palkalliseen imetystaukoon työajalla. Suomi ei ole ratifioinut sitä, se on häpeällistä. Lainsäädäntömme ei turvaa oikeutta imetykseen tai maidon pumppaamiseen työaikana. 

Nyt julkisen sektorin työnantajat avaavat kanssamme latua ja mahdollistavat aidosti sen, että perhevapaita voidaan muutenkin kuin teoriassa jakaa vanhempien välillä tasaisesti, kun lasta voidaan imettää tai maitoa pumpata työajalla ja töiden lomassa. 

Jatkossa työntekijällä tai viranhaltijalla, joka imettää alle 1-vuotiasta lastaan, on oikeus palkalliseen enintään 15 minuutin mittaiseen imetystaukoon työpäivän aikana, jos hänen työvuoronsa kestää vähintään kuusi tuntia. Tauko myönnetään, mikäli se on mahdollista työn luonne ja työyhteisön toiminta huomioon ottaen. Imetystauko luetaan työaikaan, mutta sen aikana ei saa poistua työpaikalta.

Tauon ajankohdasta sovitaan ensisijaisesti työntekijän ja työnantajan kesken, mutta esihenkilö voi määrittää sen, kunhan imetys ja lapsen tarpeet sekä työn sujuvuus ja asiakas- tai potilasturvallisuus otetaan huomioon. Tauko voidaan pitää yhtenä tai useampana jaksona, ja se pyritään sijoittamaan muun tauon yhteyteen. Työpäivän alkuun tai loppuun taukoa ei voida määrätä.

Imetystaukoa voi käyttää joko lapsen imettämiseen tai maidon pumppaamiseen. Taukoon sisältyy koko siihen kuluva aika, kuten mahdolliset siirtymiset, vaatteiden vaihto, peseytyminen ja muut valmistelut. Taukoa ei tarvitse pitää täsmällisesti tiettynä kellonaikana, vaan se voidaan ajoittaa työn kannalta sopivaan aikaikkunaan.

Uudet, sukupuolineutraalit nimikkeet luottamustehtäviin

Työelämän tasa-arvoa edistetään myös kielen avulla. Työehtosopimukseen tehtiin nimikemuutos, jonka tavoitteena on vahvistaa sukupuolineutraalia ja kaikkia työntekijöitä kunnioittavaa ilmaisua. Aiemmat luottamusmies -nimikkeet on korvattu termeillä, jotka sopivat kaikille sukupuolesta riippumatta.

Uudet nimikkeet:

• pääluottamusedustaja (ent. pääluottamusmies)
• luottamusedustaja (ent. luottamusmies)
• varaluottamusedustaja (ent. varaluottamusmies)

Hoitovapaa kuuluu molemmille – myös silloin, kun toinen tekee etätöitä

Aiemmin tilapäisen hoitovapaan palkallisuuden ehtona on ollut, että molempien vanhempien on pitänyt olla ansiotyössä kodin ulkopuolella. Jatkossa riittää, että molemmat ovat ansiotyössä. Enää ei ole merkitystä sillä, missä työtä tehdään. 

Jos toinen vanhemmista työskentelee etänä kotoa käsin ja toinen on esimerkiksi terveysasemalla töissä, kotona työskentelevän ei automaattisesti edellytetä jäävän hoitamaan sairastunutta lasta. Myös muualla työskentelevällä vanhemmalla on oikeus palkalliseen tilapäiseen hoitovapaaseen.

Uusi vaihtoehto työkyvyttömyyden todentamiseen

Fysioterapeutin antama todistus hyväksytään nyt uutena vaihtoehtona työkyvyttömyyden osoittamiseen. 

Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus, mutta se voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viiden päivän ajalta tai työnantajan päätöksellä tätä pidemmältä ajalta, ellei poissaolon myöntäjä katso lääkärintodistusta erityisestä syystä tarpeelliseksi. Luotettava tapa voi olla esimerkiksi terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai nyt myös fysioterapeutin antama todistus. 

Hedelmöityshoidoista johtuva sairauspoissaolo palkalliseksi

Jos lääkärintodistukseen on merkitty, että työkyvyttömyys johtuu hedelmöityshoidoista, on työntekijällä oikeus palkalliseen sairauspoissaoloon kuten muissakin työkyvyttömyystilanteissa. Tämä on uusi määräys, joka tuo selkeyttä ja turvaa hedelmöityshoitoihin liittyviin tilanteisiin.

Opintovapaan saa keskeyttää raskaus- tai vanhempainvapaan ajaksi

Raskaana olevalla tai synnyttäneellä viranhaltijalla tai työntekijällä on jatkossa oikeus keskeyttää aiemmin myönnetty opintovapaa enintään 105 arkipäivän ajaksi raskausvapaan ja/tai vanhempainvapaan vuoksi. Näiden perhevapaiden palkallisuus määräytyy työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan.

Perhevapaiden päätyttyä opintovapaa jatkuu, jos alun perin haettua opintovapaata on vielä jäljellä perhevapaan päättyessä. Lisäksi työntekijällä on oikeus hakea ja pitää myöhemmin se opintovapaan osa, joka jäi keskeytyksen vuoksi käyttämättä (enintään 105 arkipäivää).

Muutos raskaus- ja vanhempainvapaaseen

Raskaus- ja vanhempainvapaa on palkallista nyt myös tilanteissa, joissa raskaus päättyy ennenaikaisesti 154 raskauspäivän jälkeen eikä työntekijä tai viranhaltija ole ehtinyt hakea palkallista vapaata etukäteen. Näissä tapauksissa ei tarvitse noudattaa tavanomaista määräaikaa, jonka mukaan vapaa on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen sen aiottua alkamista. 

Palkallisuuden edellytyksenä on kuitenkin, että muut raskaus- tai vanhempainvapaan palkallisuutta koskevat ehdot täyttyvät ja että vapaan hakeminen tapahtuu ilman aiheetonta viivytystä raskauden päättymisen jälkeen.

Palkallista vapaata myös avopuolison hautajaispäivänä

Aiemmin työpäivälle osuneet aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen tai sisaren hautajaispäivät ovat oikeuttaneet palkalliseen vapaaseen. Nyt palkallisiin vapaapäiviin on lisätty oikeus vapaaseen myös avopuolison hautajaispäivänä (siunauspäivänä). 

Jos hautajaispäivä osuu vapaapäiväksi tai vuosiloman ajalle, siitä ei muodostu oikeutta vastaavaan vapaapäivään muuna ajankohtana.

Vuosiloman vaihtaminen rahaksi

Jatkossa on mahdollista vaihtaa rahaksi se osa vuosilomasta, joka ylittää 30 lomapäivää. Tämä edellyttää sekä työnantajan ja ammattiosaston solmimaa paikallista sopimusta että työnantajan ja työntekijän tai viranhaltijan välistä kirjallista sopimusta.

Sopimus voidaan tehdä aikaisintaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ja viimeistään vuoden kuluessa lomakauden (2.5.–30.9.) päättymisestä. Sovittu rahakorvaus maksetaan viimeistään sopimuksen allekirjoittamista seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Kyseessä on määräaikainen sopimusmääräys, joka on voimassa 1.5.2025–28.3.2028.

Muutokset lomautusilmoitusaikaan

Työnantajan lomauttaessa noudatetaan jatkossa kolmen viikon ilmoitusaikaa.

Palkkaustyöryhmä

Palkkausryhmä jatkaa neuvotteluja uudesta tasopalkkajärjestelmästä. Työn tueksi voidaan tarvittaessa hyödyntää simulointia ja pilotoida vaihtoehtoisia palkkamalleja käytännössä.

Työaikatyöryhmä

Työryhmän tehtävänä on arvioida työaikamääräysten uudistamistarpeita ja esittää tarvittavat muutokset sopimusmääräyksiin.

Tarkoituksena on kehittää työaikamääräyksiä siten, että ne tukevat entistä paremmin alan toimintojen ja palvelujen järjestämistä sekä henkilöstön terveyttä, työhyvinvointia ja työn tuloksellisuutta. Erityisenä tavoitteena on vähentää työajan ulkopuoliseen matkustamiseen liittyvää haitallista kuormitusta sopimusmääräysten keinoin.

Työryhmällä on mahdollisuus kokeilla ja testata erilaisia työaikamalleja ja -määräyksiä simuloimalla ja pilotoimalla niitä käytännössä.

Suojelutyön ja hätätyön korvaaminen työtaisteluiden aikana

Suojelutyöstä ja työtaistelun aikaisesta hätätyöstä maksettavasta palkasta kunta- ja hyvinvointialalla laadittiin erillinen työ- ja virkaehtosopimus. 

Suojelutyön ajalta maksetaan tuntipalkkaa. Suojelutyötä tekevällä on oikeus saada vähintään 1,3 x kertainen tuntipalkka laskettuna hänen varsinaisesta palkastaan. Tämän lisäksi suojelutyön ajalta maksetaan mahdolliset epämukavan työajan korvaukset sekä lisä- ja ylityökorvaukset työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisesti. Edellä mainitut korvaukset lasketaan yllä mainitusta suojelutyön tuntipalkasta.

Työtaistelun aikana teetetystä hätätyöstä maksetaan palkkaa samalla periaatteella.

Poikkeusolojen työehtosopimusvalmistelu käynnistyy

Ajalle 1.8.2025–31.12.2026 perustetaan määräaikainen työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella poikkeusoloja koskevat erityismääräykset. Työryhmä valmistelee työ- ja virkaehtosopimuksesta poikkeavia ehtoja tilanteisiin, joissa valtioneuvosto toteaa poikkeusolot ja ottaa valmiuslain käyttöön.

Valmisteltavat määräykset voivat koskea esimerkiksi vuosilomien siirtoa, työaikojen järjestelyjä, irtisanomisajan pidentämisestä maksettavia korvauksia sekä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Työssä otetaan huomioon myös mahdolliset muutokset valmiuslakiin.

Uudet määräykset on tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuodesta 2026, kun uudistettu valmiuslaki on valmistunut.