Suojelutyö tai työtaistelun rajaaminen

Palkansaajajärjestön on työtaistelua toimeenpannessaan huolehdittava yhteiskunnan välttämättömien toimintojen turvaamisesta siten, ettei työtaistelu välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaaranna niitä (mm. ihmisten hengen ja terveyden kannalta välttämättömiä toimintoja).

Suojelutyöneuvottelut

Palkansaajajärjestön lakkovaroituksessa määritellään, mitä toimintoja lakko koskee ja mitkä jäävät lakon ulkopuolelle. Saatuaan lakkovaroituksen (tai muun työtaistelun osalta tiedon sen sisällöstä) ja katsoessaan, että välttämättömien toimintojen turvaaminen saattaa työtaistelun vuoksi välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaarantua (eikä työnantajalla ole muita keinoja käytettävissään), työnantajan tulee pyytää suojelutyöneuvottelujen käymistä palkansaajajärjestöltä.  

Työnantajan on annettava neuvotteluissa riittävät tiedot välttämättömän henkilöstön tarpeesta ja sen perusteista sekä käytettävissään olevista muista keinoista seurausten välttämiseksi.

Suojelutyöneuvottelujen käymisestä vastaa Tehyn keskuslakkotoimikunta. Se voi tarvittaessa antaa Tehyn paikallisjohdolle mandaatin neuvotella suojelutyövoiman määrästä ja laadusta työnantajan kanssa. Tällöinkin mahdollisesta lakon rajauksesta tai suojelutyöstä päättää aina keskuslakkotoimikunta. Tarvittaessa neuvotteluja käydään päivittäin.

Jos työnantaja käydyistä suojelutyöneuvotteluista huolimatta katsoo, että mainittuja välittömiä, konkreettisia ja vakavia seurauksia ei voida välttää, se voi vaatia käräjäoikeudelta kyseisen työtaistelun kieltämistä. Käräjäoikeuden on käsiteltävä asia kiireellisenä, ja palkansaajajärjestöä on kuultava ennen asian päättämistä. Käräjäoikeuden mahdollisesti määräämä kielto saa koskea vain sellaisia työtaistelun piirissä olevia tehtäviä tai toimintoja, joiden hoitaminen on mainittujen seurausten estämiseksi välttämätöntä.

Työtaistelun aikainen hätätyö

Työnantaja saa teettää hätätyötä lähtökohtaisesti vain ennalta-arvaamattomassa tilanteessa, joka vakavasti uhkaa johtaa jonkun hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Laillisen työtaistelun aikana, joka siis ei ole ennalta-arvaamaton tilanne, hätätyötä saa kuitenkin teettää (poikkeuksellisesti) viimesijaisena keinona myös silloin, jos yhteiskunnan välttämättömien toimintojen turvaamisen vaarantuminen työtaistelun aikana ja siitä aiheutuva hengen ja terveyden (ja eräiden muiden suojeltavien etujen) uhka on siinä määrin välitön, ettei sen aiheutumista voida suojelutyöllä tai millään muillakaan kohtuullisilla keinoilla välttää.

Hätätyötä ei saa teettää laillisen työtaistelun murtamiseksi. Työnantajan on aina viivytyksettä tehtävä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus hätätyön syystä, laadusta ja todennäköisestä kestosta. Tehyn jäseniä edustavalle luottamusedustajalle, luottamusmiehelle tai, jos sellaista ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle on varattava mahdollisuus liittää ilmoitukseen lausuntonsa asiasta.

Tehyn jäseniä edustavan henkilöstönedustajan tulee vastustaa perusteettomasti teetettävää hätätyötä. Jos työsuojeluviranomainen toteaa, että hätätyön teettämisen edellytykset eivät täyty, Tehy tekee laittoman hätätyömääräyksen antaneesta työnantajanedustajasta rikosilmoituksen. Laittomasta hätätyön teettämisestä voidaan tuomita sakkorangaistukseen, jonka määrää käräjäoikeus.

*

Tehyläinen työtaistelussa

Laillista työtaistelua voidaan käyttää painostuskeinona vasta kun sopimus on irtisanottu ja ollaan ns. sopimuksettomassa tilassa.