90 päivää voi kertyä yhtäjaksoisesta työkyvyttömyydestä tai useista lyhyistä jaksoista kahden vuoden ajalla.
Työterveyshuollon on
- arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky.
- selvitettävä yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa työhön paluun mahdollisuudet.
Lääkärin lausunto jäljellä olevasta työkyvystä on toimitettava Kelaan. Työterveyshuollon lausunto on edellytys sairauspäivärahan maksamiselle, jos työkyvyttömyys jatkuu vielä 90 päivän jälkeenkin.
Työkyvyn arviointi edellytyksenä sairauspäivärahalle
Usein työkykyneuvotteluun päädytään työterveyshuollon aloitteesta, mutta koollekutsujana voi olla myös työnantaja.
Työntekijällä on oikeus halutessaan pyytää neuvotteluun mukaan henkilöstön edustaja.
Onnistuneen neuvottelun edellytyksenä on, että osapuolet
- tietävät tarkkaan, mistä neuvottelussa on kyse
- saavat esitiedot ajoissa (huomioiden tietosuojan)
- sopivat, mitä neuvottelusta kirjataan ja kuka tekee muistion
- sopivat, miten asioita seurataan jatkossa.
Työpaikalla käytettävästä varhaisen tuen mallista ja siihen sisältyvistä toimenpiteistä sovitaan yhteistoiminnassa.
Tukea jo aiemmin
Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaki edellyttävät työterveyshuollolta ja työnantajalta aktiivista tukea jo aiemminkin (30–60–90-säännön mukaisesti). Työntekijän (tai työnantajan, jos työnantaja maksaa sairausloma-ajan palkkaa) on haettava sairauspäivärahaa Kelasta 60 päivän kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.
Myös osasairauspäivärahaa pitää hakea kahden kuukauden kuluessa osa-aikatyön aloittamisesta. Jos sairauspoissaolo jatkuu, lääkäri ottaa kantaa kuntoutuksen tarpeeseen. Myös Kela voi kutsua työntekijän ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tai pyytää asiakasta hankkimaan tietyn erikoisalan lääkärin lausunnon.
Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun poissaolo on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lyhyemmissä jaksoissa yhteensä 30 päivän ajan. Työterveyshuollon pitää selvittää, mistä sairauspoissaolot ovat kertyneet.
