TPTES – terveyspalvelualan työehtosopimus
Tältä sivulta löydät yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksen. Lisäksi sivulle on koottu keskeiset tiedot viimeisimmän neuvottelukierroksen sopimusratkaisusta.
Tältä sivulta löydät yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksen. Lisäksi sivulle on koottu keskeiset tiedot viimeisimmän neuvottelukierroksen sopimusratkaisusta.
TPTES on yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus, jossa sovitaan muun muassa alan palkankorotukset, työajat, lomat ja muut työehdot esimerkiksi yksityisissä sairaaloissa, lääkäri- ja työterveysasemilla, laboratorioissa, kuntoutuslaitoksissa sekä veripalvelussa.
Terveyspalvelualalla työskentelee kaikkiaan noin 25 000 työntekijää. Tehyläisiä TPTESin piirissä työskentelee esimerkiksi sairaanhoitajina, fysioterapeutteina, bioanalyytikoina, lähihoitajina sekä röntgenhoitajina.
Terveyspalvelualan työehtosopimus on yleissitova, mikä tarkoittaa, että myös työnantajaliittoon kuulumaton työnantaja on velvollinen noudattamaan sitä. Työehtosopimuksessa sovitaan alalla työskentelevien työsuhteiden keskeisistä ehdoista.
Terveyspalvelualan työehtosopimus päättyi 30.4.2026, neuvotteluja uudesta sopimuksesta käytiin koko kevään ajan. Neuvotteluratkaisu on nyt saavutettu ja uusi työehtosopimus hyväksyttiin 12.5.2026.
Oheinen PDF päivitetään piakkoin. Neuvotteluratkaisun keskeisimmät kohdat löydät jo nyt tältä sivulta.
Uusi työehtosopimus on voimassa 1.5.2026–30.4.2028.
Sopimus jatkuu tämän jälkeen automaattisesti aina vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi sopimusosapuoli irtisano sitä viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.
Sopijaosapuolet arvioivat tammikuussa 2027 sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä talouden ja työllisyyden näkymiä. Arvioinnin perusteella kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään jo 30.4.2027. Tästä on ilmoitettava viimeistään 28.2.2027.
Palkkoja korotetaan vuonna 2026 seuraavasti:
1.9.2026
1.12.2026
Palkkoja korotetaan vuonna 2027 seuraavasti:
1.8.2027
Paikallisten erien jakamisesta neuvotellaan työpaikalla. Tavoitteena on sopia, miten erä kohdennetaan. Jos vuoden 2026 erän jaosta ei päästä sopuun 31.10.2026 mennessä tai vuoden 2027 erän jaosta 31.5.2027 mennessä, työnantaja päättää erän kohdentamisesta. Lue tarkemmat soveltamisohjeet (PDF)
Kertaerän maksamien edellytykset – tehyläinen, lue tarkkaan!
1.12.2026 kertaerä maksetaan työntekijälle, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
Kertaerä voidaan kuitenkin maksaa, vaikka työntekijä olisi palkattomalla vapaalla, jos palkaton vapaa johtuu lomautuksesta, sairauspoissaolosta tai sairausvakuutuslain mukaisesta perhevapaasta.
Kertaerää ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanoutunut ennen kertaerän maksamista. Poikkeuksena on tilanne, jossa työntekijä on irtisanoutunut jäädäkseen vanhuuseläkkeelle.
Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerä maksetaan työajan suhteessa. Jos työntekijällä on vaihtelevan työajan työsuhde, työaika lasketaan kolmen kuukauden tarkastelujaksolta, esimerkiksi syys–marraskuulta 2026.
Kertaerää ei oteta huomioon, kun lasketaan muita palkkaeriä, kuten vuosilomapalkkaa, ylityökorvausta tai keskituntiansiota.
Työpukukorvaus nousee 1.5.2026 alkaen. Jos työnantaja edellyttää tietynlaista työpukua, työnantaja hankkii ja huoltaa sen. Jos työntekijä itse kustantaa muun kuin suojavaateluonteisen työpuvun huollon, työnantaja maksaa siitä korvauksena 12 euroa kuukaudessa.
Hälytysrahaa korotetaan 1.5.2026. Uusi hälytysraha on 24 euroa.
Luottamusedustajien ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset nousevat 2,9 % 1.9.2026 alkaen ja 2,4 % 1.8.2027 alkaen.
Lomaraha maksetaan jatkossakin lähtökohtaisesti heinäkuun palkanmaksussa. Maksuajankohdasta voidaan kuitenkin sopia paikallisesti toisin.
Lomaraha maksetaan jatkossa kaikille. Aikaisemmin lomarahan maksamisen edellytys on ollut, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti yli viikon.
Lisäksi työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus on maksettava myös vuosilomalain tarkoittaman vapaan ansainnan piirissä olevalle työntekijälle.
Palkkasopimuksen erityistekijöihin lisättiin uusi peruste: laaja-alainen monivastuu.
Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijän tehtävään kuuluu tavallista laajempi kokonaisuus erilaisia vastuita. Yksittäinen vastuu ei välttämättä yksinään nosta työn vaativuutta riittävästi, mutta vastuut yhdessä voivat tehdä työstä selvästi vaativampaa.
Kyse voi olla esimerkiksi tehtävästä, jossa työntekijältä edellytetään useamman eri alan koulutuksen tuottamaa osaamista. Tällöin työ voi oikeuttaa erityistekijälisään, jos kokonaisuus lisää tehtävän vaativuutta riittävästi.
Osa-aikaisen työntekijän kuukausipalkka määräytyy jatkossakin sen mukaan, mikä on hänen sovitun työaikansa suhde kokoaikaisen työntekijän säännölliseen työaikaan.
Työehtosopimuksesta poistetaan keskimäärin alle 19 h viikossa työskentelevän työntekijän vähimmäispalkan korotus (5 %)
Muutos tulee voimaan 1.6.2026. Se ei koske ennen tätä päivää alkaneita työsuhteita.
Sopimuksesta poistettiin työnantajan mahdollisuus alentaa henkilökohtaista palkanosaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä.
Henkilökohtainen palkanosa on palkkaa, jota maksetaan esimerkiksi hyvästä työssä suoriutumisesta. Jatkossa tämä palkanosa ei voi tulla “syödyksi” esimerkiksi siksi, että työntekijän työtehtävät muuttuvat.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että henkilökohtaista palkanosaa ei voi alentaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Tämä vahvistaa sitä, että hyvästä työssä suoriutumisesta maksettava palkanosa säilyy.
| Vaativuusryhmä | Hki ym | PKL I |
| VR 1 | 2 066,01 | 2 023,81 |
| VR 2 | 2 204,29 | 2 189,13 |
| VR 3 | 2 400,90 | 2 340,44 |
| VR 4 | 2 779,81 | 2 687,84 |
| VR 5 | 2 992,48 | 2 901,62 |
| VR 5b | 3 464,52 | 3 343,06 |
| Vaativuusryhmä | Hki ym | PKL I |
| VR 1 | 2 111,88 | 2 068,74 |
| VR 2 | 2 253,23 | 2 237,73 |
| VR 3 | 2 471,01 | 2 408,78 |
| VR 4 | 2 841,52 | 2 747,51 |
| VR 5 | 3 058,91 | 2 966,04 |
| VR 5b | 3 541,43 | 3 417,28 |
| Vaativuusryhmä | Hki ym | PKL I |
| VR 1 | 2 154,11 | 2 110,11 |
| VR 2 | 2 298,29 | 2 282,48 |
| VR 3 | 2 520,43 | 2 456,96 |
| VR 4 | 2 898,35 | 2 802,46 |
| VR 5 | 3 120,09 | 3 025,36 |
| VR 5b | 3 612,26 | 3 485,62 |
Ylityökynnys: jatkossa ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluetteloon merkityn työehtosopimuksen säännöllisen työajan lisäksi. Arkipyhät ja muut keskeytyspäivät alentavat jatkossakin säännöllistä työaikaa ja ylityörajaa. Työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen työaika on aina ylityöraja, myös kolmea viikkoa pidempää tasoittumisjaksoa käytettäessä.
Muutos on työntekijän kannalta tärkeä, koska työnantaja ei voi yksipuolisesti tasoittaa jo syntynyttä ylityötä. Kun ylityötä syntyy, se pitää tunnistaa ja korvata työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.
Esimerkki 1, kuuden viikon tasoittumisjakso, 3 viikon työvuoroluettelot
Työvuoroluettelot on annettu tiedoksi kolmeksi viikoksi kerrallaan tasoittumisjaksolle. Tasoittumisjaksolle ei sisälly arkipyhiä tai keskeytyspäiviä.
Ylityöt tarkastellaan ja maksetaan kunkin 3 viikon työvuoroluettelon jälkeen.
Säännöllinen työaika kuuden viikon tasoittumisjaksolla on 2 x 114,75 h = 229,5 h, suunnittelurajana aina kuitenkin enintään 126 h / 3vk.
Tasoittumisjaksolla voi muodostua enintään 30 tuntia 50 % ylityötä (2 x 15 h), tämän jälkeen muodostuu 100 % ylityötä.
Kolmen viikon työvuoroluettelon aikana 100 % ylityötä on kuitenkin aina 129,75 h ylittävä työ.
Ensimmäinen kolmen viikon työvuoroluettelo
Työvuoroluetteloon on merkitty säännölliseksi työajaksi 120 h (ylityöraja), ja toteutunut työaika on 140 h.
Koska 129,75 h on ylittynyt, on muodostunut 100 % ylityötä seuraavasti 140 h -129,75 h = 10,25 h.
Tämän jälkeen lasketaan 50 % ylityökorvaus 129,75 h - 120 h = 9,75 h.
Yhteensä: 10,25h 100 % ylityötä ja 9,75 h 50 % ylityötä, jotka tarkastellaan ja korvataan tämän ensimmäisen työvuoroluettelon päättymisen jälkeen.
Toinen kolmen viikon työvuoroluettelo
Työvuoroluetteloon on merkitty jäljellä oleva säännöllinen työaika 109,50 h (ylityöraja), ja toteutunut työaika on 132 h.
132 h toteumasta vähennetään – 129,75 h (eli 100 % ylityöraja) = 2,25 h 100 % ylityötä.
129,75 h- 109,50 h suunniteltu = 20,25 h korvataan 50 % ylityönä.
Yhteensä: 20,25 h 50 % ylityötä ja lisäksi 2,25 h 100 % ylityötä, jotka tarkastellaan ja korvataan tämän jälkimmäisen työvuoroluettelon päättymisen jälkeen.
Esimerkki 2, kuuden viikon tasoittumisjakso ja työvuoroluettelo
Käytössä on kuuden viikon tasoittumisjakso ja kuuden viikon työvuoroluettelo, joka on annettava kerralla tiedoksi.
Työvuoroluettelon ajalle ei sisälly arkipyhiä tai keskeytyspäiviä.
Ylityöt tarkastellaan ja maksetaan kuuden viikon työvuoroluettelon jälkeen.
Yhteensä säännöllinen työaika kuuden viikon tasoittumisjaksolla on 2 x 114,75 h = 229,5 h.
Työnantaja voi suunnitella 229,5 h kuuden viikon työvuoroluetteloon, suunnittelurajana aina kuitenkin enintään 126 h / 3vk.
Kuuden viikon työvuoroluettelon aikana voi muodostua enintään 30 tuntia 50 % ylityötä (2 x 15 h), tämän jälkeen muodostuu 100 % korvattavaa ylityötä.
Kolmen viikon työvuoroluettelon aikana 100 % ylityötä on kuitenkin aina 129,75 h ylittävä työ.
Kuudelle viikolle on suunniteltu 229,5 tuntia. Tämä on kuuden viikon työvuoroluettelon ylityöraja.
Toteutunut työaika on ollut ensimmäisellä kolmella viikolla 140 ja toisella kolmella viikolla 129,75 = 269,75 h.
100 % ylityö: Koska ensimmäisellä kolmella viikolla 129,75 tuntia on ylittynyt, on muodostunut 100 % ylityötä 140 h – 129,75 h = 10,25 h.
50 % ylityö: Kuuden viikon työvuoroluettelon aikana toteutuneesta työajasta vähennetään työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen työaika ja 100 % ylityönä korvatut tunnit 269,75 – 229,50 – 10,25 = 30 h 50 % ylityönä korvattava.
Yhteensä: 10,25 h 100 % ylityönä korvattavaa ja 30 h 50 % ylityönä korvattavaa, joka tarkastellaan ja korvataan kuuden viikon työvuoroluettelon päättymisen jälkeen.
Esimerkki 3 (arkipyhien tai keskeytyspäivien vaikutus ylityörajoihin kolmea viikkoa pidemmällä tasoittumisjaksolla, 100 % ylityön muodostuminen tasoittumisjaksolla)
Käytössä on kuuden viikon tasoittumisjakso ja työvuoroluettelot on annettu tiedoksi kolmeksi viikoksi kerrallaan.
Tasoittumisjaksolle sisältyy kaksi arkipyhää tai keskeytyspäivää.
Ylityöt tarkastellaan ja maksetaan kunkin 3 viikon työvuoroluettelon jälkeen.
Säännöllinen työaika kuuden viikon tasoittumisjaksolla on 2 x 114,75 h – (2 x 7,65 h) = 214,2 h. Suunnittelurajana aina kuitenkin enintään 126 h / 3vk.
Tasoittumisjaksolla voi muodostua enintään 30 tuntia 50 % ylityötä (2 x 15 h), tämän jälkeen 100 % ylityötä. Kolmen viikon työvuoroluettelon aikana 100 % ylityötä on kuitenkin aina 129,75 h ylittävä työ.
Ensimmäinen kolmen viikon työvuoroluettelo
Työvuoroluetteloon on merkitty säännölliseksi työajaksi 125 h (ylityöraja), toteutunut työaika on 129 h.
50 % ylityö: 129 h – 125 h = 4 h, joka tarkastellaan ja korvataan tämän ensimmäisen työvuoroluettelon päättymisen jälkeen.
Toinen kolmen viikon työvuoroluettelo
Työvuoroluetteloon on merkitty jäljellä oleva säännöllinen työaika 89,2 h (ylityöraja), toteutunut työaika on 119,2 h.
119,2 h – 89,2 h = 30 h ylityötä.
Koska edelliseltä työvuoroluettelolta on korvattu jo 4 h 50 % ylityönä, voi tasoittumisjakson aikana kertyä enää enintään 26 h 50 % ylityötä. Siten tämän jälkimmäisen työvuoroluettelon aikana syntyneistä ylitöistä 26 h on 50 % ylityötä ja 4 h 100 % ylityötä, jotka tarkastellaan ja korvataan tämän jälkimmäisen työvuoroluettelon päättymisen jälkeen.
Ylityöt tarkastellaan ja korvataan kunkin kolmen tai kuuden viikon työvuoroluettelon jälkeen. Jos työvuoroluettelo on tehty yli kuudelle viikolle, ylityöt tarkastellaan ja korvataan jo kolmen viikon jälkeen. Tämä parantaa ylitöiden toteutumisen seurantaa ja varmistaa, että ylityökorvaukset maksetaan.
Sovittu muutos vahvistaa työntekijän oikeutta saada korvaus tehdystä ylityöstä. Jäsenen kannalta kyse on selkeästä parannuksesta, koska työnantaja ei voi tasoittaa syntynyttä ylityötä seuraavien työvuoroluetteloiden aikana.
Kolmen viikon tasoittumisjaksolla ensimmäiset 15 ylityötuntia korvataan 50 prosentilla korotettuna. Sen jälkeen tulevat ylityötunnit korvataan 100 prosentilla korotettuna.
Kolmea viikkoa pidempää tasoittumisjaksoa noudatettaessa ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka tuntimäärältä, joka saadaan kertomalla 15 tuntia tasoittumisjaksoon sisältyvien kolmiviikkoisjaksojen lukumäärällä. Seuraavilta ylityötunneilta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Mikäli kolmea viikkoa pidempään tasoittumisjaksoon sisältyvällä kolmen viikon jaksolla tehdään ylityötä siten, että jakson työaika ylittää 129 h 45 min, tulee tämän ylittävistä kolmen viikon jaksoon sisältyvistä työtunneista maksaa aina kuitenkin 100 %:lla korotettu palkka.
Työntekijällä on käytössä kuuden viikon tasoittumisjakso, jossa työvuoroluettelot on annettu tiedoksi kolmeksi viikoksi kerrallaan tasoittumisjaksolle.
Kuuden viikon säännöllinen työaika on yhteensä 229 tuntia 30 minuuttia. Ylityö tarkistetaan ja maksetaan kunkin kolmen viikon työvuoroluettelon jälkeen. Työnantaja ei saa tasoittaa syntynyttä ylityötä seuraavalle työvuorolistalle.
Ohjeet
Säännöllinen työaika kuuden viikon tasoittumisjaksolla on 2 x 114,75 h = 229,5 h, suunnittelurajana aina kuitenkin enintään 126 h / 3vk.
Tasoittumisjaksolla voi muodostua enintään 30 tuntia 50 % ylityötä (2 x 15 h), tämän jälkeen muodostuu 100 % ylityötä.
Kolmen viikon työvuoroluettelon aikana 100 % ylityötä on kuitenkin aina 129,75 h ylittävä työ.
Ensimmäiset 3 viikkoa
Työvuoroluetteloon on merkitty työajaksi 120 tuntia (ylityöraja). Työntekijä tekee työtä yhteensä 140 tuntia (toteutunut työaika). Työtä on siis tehty 20 tuntia enemmän kuin työvuoroluetteloon oli merkitty, joten syntyy ylityötä.
Koska 129,75 h on ylittynyt, on muodostunut 100 % ylityötä seuraavasti 140 h -129,75 h = 10,25 h.
Tämän jälkeen lasketaan 50 % ylityökorvaus 129,75 h - 120 h = 9,75 h.
Yhteensä: 10,25 h 100 % ylityötä ja 9,75 h 50 % ylityötä, jotka tarkastellaan ja korvataan tämän ensimmäisen työvuoroluettelon päättymisen jälkeen.
Toiset 3 viikkoa
Kuuden viikon säännöllisestä työajasta on jäljellä 109 tuntia 30 minuuttia. Työvuoroluetteloon merkitään työajaksi 109 tuntia 30 minuuttia (ylityöraja). Työntekijä tekee työtä yhteensä 132 tuntia (toteutunut työaika).
132 h toteumasta vähennetään – 129,75 h (eli 100 % ylityöraja) = 2,25 h 100 % ylityötä.
129,75 h – 109,50 h suunniteltu = 20,25 h korvataan 50 % ylityönä.
Yhteensä: 20,25 h 50 % ylityötä ja lisäksi 2,25 h 100 % ylityötä, jotka tarkastellaan ja korvataan tämän jälkimmäisen työvuoroluettelon päättymisen jälkeen.
Tärkeintä on, että ylityöt tarkistetaan ja korvataan jokaisen kolmen viikon työvuoroluettelon jälkeen. Työnantaja ei voi siirtää jo syntynyttä ylityötä myöhemmin tasoitettavaksi.
Taustaa: Terveyspalvelualalla ollut hyvin rajattu jaksotyön käyttö.
Sovimme jaksotyön rajatusta laajentamisesta etä- ja digipalveluihin. Etä- ja digipalveluissa jaksotyötä voidaan käyttää vain, jos toimintaa järjestetään tyypillisesti päivittäin pääosan vuorokaudesta yli 12 tuntia. Lisäksi edellytyksenä on, että toimintoa järjestetään säännöllisesti yöaikaan kello 23–06 vähintään kahden tunnin ajan keskimäärin viitenä päivänä viikossa. Päivätyöluonteisessa työssä ei voi käyttää jaksotyötä.
Paikallisesti voidaan sopia jaksotyön käyttöönotosta myös muissa työaikalain sallimissa pääosan vuorokaudesta (yli 12 h) järjestetyissä toiminnoissa, jos samat lisäehdot täyttyvät:
eli toimintoa järjestetään säännöllisesti yöaikaan (klo 23–06) vähintään kahden tunnin ajan keskimäärin vähintään viitenä päivänä viikossa. pääasiassa päiväaikaan sijoittuvaa päiväluonteista työtä ei voi järjestää jaksotyöaikamuodossa.
Tämä paikallista sopimista koskeva määräys tulee voimaan 1.3.2027. Sopimus tehdään työnantajan ja luottamusedustajan välillä. Jos luottamusedustajaa ei ole, sopijaosapuolena voivat olla vain työntekijät yksimielisesti yhdessä.
Luottamusmiehille järjestetään aiheesta runsaasti koulutusta!
Normaalityöaikaa saa sijoittaa jatkossa kello 5.00–23.00 välille, ellei työnantaja ja työntekijä sovi muuta.
Liukuvassa työajassa voidaan sopia, ettei ilta- ja yötyölisiä makseta silloin, kun työntekijä itse päättää tehdä työtä liukuman puitteissa ilta- tai yöaikaan. Tämä ei koske työnantajan järjestämiä työtehtäviä, kuten kokouksia.
Vaihtelevan työajan työsopimuksella työskentelevällä on oikeus arkipyhälyhennykseen, jos hän on työskennellyt tai ollut palkallisella poissaololla joko arkipyhän sisältävän työvuorolistan alkua edeltävän kuuden viikon aikana tai saman työvuoroluettelon aikana ennen arkipyhää.
Jos arkipyhälyhennys olisi suurempi kuin työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika, lyhennys annetaan arkipyhäkorvauksena. Tämä parantaa vaihtelevan työajan työntekijöiden asemaa ja selkeyttää sitä, milloin arkipyhä huomioidaan.
Perhevapaamääräyksiä selkeytetään erityisesti tilanteessa, jossa työntekijä jää perhevapaalle kesken opintovapaan. Työntekijällä on oikeus keskeyttää opintovapaa, jos hän jää sen aikana raskausvapaalle tai vanhempainvapaalle. Ilmoitus perhevapaasta pitää tehdä työsopimuslain ilmoitusaikoja noudattaen.
Työntekijällä voi olla oikeus myös palkalliseen raskaus- tai vanhempainvapaaseen, vaikka perhevapaa alkaa kesken opintovapaan. Edellytyksenä on, että työntekijällä olisi työssä ollessaan ollut työehtosopimuksen perusteella oikeus palkkaan perhevapaan ajalta.
Lisäksi osapuolet suosittelevat, että perhevapaalla oleva työntekijä ja työnantaja sopivat yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Tarkoituksena on helpottaa työntekijän paluuta työelämään.
Sairastumista koskevaan määräykseen lisättiin kirjaus siitä, että erityisesti pidemmissä sairauspoissaoloissa työntekijän työhön paluuta on tärkeää tukea suunnitelmallisesti.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajan ja työntekijän välinen yhteydenpito voi auttaa työntekijää palaamaan takaisin työhön sairauspoissaolon jälkeen. Yhteydenpidon tarkoitus ei ole painostaa työntekijää millään lailla, vaan tukea paluuta oikea-aikaisesti ja hallitusti.
Tilapäistä poissaoloa koskeviin määräyksiin tulee kaksi täsmennystä.
Ensimmäinen koskee luottamustehtäviä. Olemassa olevaan luetteloon luottamustehtävistä lisättiin aluevaltuuston jäsen eli jatkossa myöskään aluevaltuuston jäsenenä toimivalta ei vähennetä vuosilomaetuja. Lisäksi tehtävässä toimiva on oikeutettu palkan ja hyvinvointialueen maksaman ansionmenetyskorvauksen erotukseen, jos korvaus jää palkkaa pienemmäksi.
Jos työntekijä toimii esimerkiksi aluevaltuuston, kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsenenä, kokoukseen osallistuminen työaikana ei vähennä hänen vuosilomaetujaan. Jos kokous pidetään työaikana, työntekijälle maksetaan palkan ja kunnan tai hyvinvointialueen maksaman ansionmenetyskorvauksen erotus, jos korvaus jää palkkaa pienemmäksi. Erotus maksetaan, kun työntekijä esittää selvityksen saadusta ansionmenetyskorvauksesta.
Toinen täsmennys koskee kutsuntoja ja velvoittavia harjoituksia. Työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei alenna hänen ansiotaan. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin tai siviilipalveluslain mukaiseen täydennyskoulutukseen, hänelle maksetaan palkan ja reserviläispalkan tai täydennyskoulutuskorvauksen erotus osallistumispäiviltä. Tämä koskee velvoittavaa, ei vapaaehtoista harjoitusta tai koulutusta.
Paikallisen sopimisen määräyksiä muutetaan ja täsmennetään. Jatkossa sopijapuolia voivat olla tilanteesta riippuen työnantaja ja luottamusedustaja, työnantaja ja paikallisen sopimisen työryhmä, työnantaja ja työntekijät yhdessä yksimielisesti, mikäli luottamusedustajaa tai paikallisen sopimisen työryhmää ei ole tai työnantaja ja yksittäinen työntekijä.
Työehtosopimusratkaisussa sovimme paikallisen sopimisen työryhmästä, koska työsopimuslain säännöksiä paikallisesta sopimisesta muutettiin 1.1.2025.
Jos työpaikalla ei ole luottamusedustajaa, työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan paikallisen sopimisen työryhmä. Työryhmässä on vähintään kaksi edustajaa. Jos työpaikalle myöhemmin valitaan luottamusedustaja, työryhmän toiminta päättyy.
Työnantajan pitää myös huolehtia siitä, että paikallisen sopimisen työryhmän jäsenillä on riittävät valmiudet tehtäväänsä. Lisäksi työntekijöiden edustajille pitää antaa mahdollisuus käsitellä neuvottelujen aikana sopimusta ja sen merkitystä yhdessä henkilöstön kanssa.
Paikallinen sopimus voi koskea kaikkia työntekijöitä, jos sen tekee luottamusedustaja, paikallisen sopimisen työryhmä tai työntekijät yhdessä.
Paikallisen sopimisen työryhmän tai yhdessä työntekijöiden kanssa tehdystä pidempää vuorokautista työaikaa koskevasta sopimuksesta on työntekijällä oikeus irtaantua kirjallisella ilmoituksella vahvistetun työvuoroluettelon päättymisen jälkeen.
Työnantajan ja yksittäisen työntekijän välinen sopimus koskee vain kyseistä työntekijää, ja se pitää tehdä erillisenä asiakirjana, ei osana työsopimusta.
Muistutamme myös, että luottamusedustajan, paikallisen sopimisen työryhmän tai työntekijöiden yhdessä sopimiaan paikalliseen sopimukseen voidaan sopia ehto, jonka mukaan sitä sovelletaan vain niihin työntekijöihin, jotka haluavat erikseen sopimukseen liittyä.
Työpaikoille tulee erimielisyysasioiden käsittelyä varten yhteinen mallipohja. Sen avulla erimielisyydet voidaan kirjata selkeästi: mistä ollaan eri mieltä, mitä kumpikin osapuoli perustelee ja miten asiassa edetään.
Työehtosopimuksesta tehdään selkeytetty versio varsinaisen työehtosopimuksen rinnalle. Tavoitteena on, että sopimusta olisi helpompi lukea, ymmärtää ja soveltaa työpaikoilla.
Selkeytetty versio ei lähtökohtaisesti muuta työehtosopimuksen sisältöä tai vakiintuneita tulkintoja. Poikkeuksena ovat ne asiat, joista tässä sopimuksessa on erikseen sovittu muutoksia.
Jos selkeytetyn version muotoilusta syntyy myöhemmin erimielisyyttä, ratkaisu tehdään varsinaisen työehtosopimustekstin perusteella. Selkeytetyn version tarkoitus on siis auttaa ymmärtämistä, ei muuttaa sopimuksen sisältöä.
Sopimusosapuolet ovat sopineet, että työpaikkoja ohjeistetaan runkosopimusten ja määräaikaisten työsuhteiden käytöstä.
Ohjeistuksen tarkoituksena on selkeyttää, milloin runkosopimuksia ja määräaikaisia työsuhteita voidaan käyttää ja miten niitä tulee soveltaa työpaikoilla. Ohjeistus julkaistaan 15.6.2026 mennessä.
Sopimusosapuolet ovat sopineet, että työehtosopimusta tarkastellaan jatkossa myös yhdenvertaisuuden ja sukupuolivaikutusten näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että sopimuksen vaikutuksia eri työntekijäryhmiin pyritään arvioimaan osana neuvotteluprosessia ja sopimuksen selkeyttämistyötä.
Lisäksi sopimuksen kieltä päivitetään. Luottamusmies-termi muutetaan luottamusedustajaksi.
Sopimuskaudelle sovittiin kolme työryhmää.
Palkkatasotyöryhmä seuraa terveyspalvelualan ja julkisen sotesektorin palkkakehitystä. Työryhmän tehtävänä on arvioida, miten terveyspalvelualan palkat kehittyvät suhteessa julkiseen soteen ja miten työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän kilpailukykyä voidaan turvata. Työryhmä tarkastelee myös työvoiman saatavuutta ja vaihtuvuutta koskevia tietoja.
Tämä työryhmä seuraa, miten sovitut muutokset toimivat käytännössä työpaikoilla. Seurannan kohteena ovat erityisesti työaikajärjestelyt, toiminnan sujuvuus ja henkilöstön työhyvinvointi. Työryhmä kartoittaa myös jaksotyöajan käyttöä sekä seuraa työehtosopimuksen selkeytysten toimivuutta ja tulkittavuutta. Tarvittaessa työryhmä voi laatia tarkentavia ohjeita ja laskentaesimerkkejä.
Työhyvinvointityöryhmä tukee, seuraa ja arvioi työhyvinvoinnin edistymistä. Sen tarkoituksena on lisätä työpaikkojen tietoa ja valmiuksia tehdä toimenpiteitä, jotka tukevat työssä jaksamista ja työurien pidentämistä. Sopimuskauden painopisteenä ovat työkyky ja ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksaminen.
Tehyn, SuPerin ja Erton muodostama Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry neuvottelee yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksesta työnantajaliitto Hyvinvointiala Hali ry:n kanssa.
Tehy edustaa suurinta osaa TPTESin piiriin kuuluvista työntekijöistä. Sinunkin kannattaa kuulua joukkoon, joka neuvottelee juuri sinun työehdoistasi.
Meillä tehyläisillä on myös yhteistä rohkeutta ja tahtoa toimia, kun tilanne sitä vaatii.