Harjoittelupaikkoja saatava lisää
Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijat kokevat valmiutensa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen pääosin melko hyviksi. Opiskelijat toivovat harjoitteluun kuitenkin parempia valmiuksia, mikä onnistuisi lisäämällä kliinisten taitojen harjoittelua oppilaitoksessa jo ennen työharjoittelua.
Oppimistavoitteiden mukainen harjoittelupaikkakin heltiää yllättävän usein. Hieman yli puolet totesi saavansa sellaisen aina, vaikka keskustelu harjoittelupaikkojen riittämättömyydestä on viime aikoina tiivistynyt. Opiskelijat kokevat harjoittelupaikan varaamisen stressaavaksi ja kilpailulliseksi: ”vain nopeus ratkaisee jobiilissa”, eräs opiskelija toteaa.
Vain nopeus ratkaisee. – Kyselyyn vastannut opiskelija
Tilanne harjoittelupaikkojen saamisessa on vielä pahempi kuin reilu vuosi sitten, kun toteutimme kyselyn. On aiheellista kysyä, vastaavatko lisäykset sote-alan koulutuksen aloituspaikkoihin tämän päivän työvoimatarvetta?
Joka tapauksessa meidän on yhdessä työnantajien ja oppilaitosten kanssa luotava edellytykset sille, että opiskelijalla on mahdollisuus edetä opinnoissaan suunnitelmallisesti. Onkin tärkeää parantaa harjoittelupaikkojen saatavuutta mm.
- uudistamalla harjoittelun toteutusmalleja
- kehittämällä harjoittelun varausprosessia
- edistämällä harjoittelun palkallisuutta opintojen loppuvaiheessa.
Harjoitteluista aiheutuviin kustannuksiin helpotusta
Opiskelijat joutuvat matkustamaan aiempaa enemmän harjoittelun vuoksi. Lisäksi lähes kolmannes opiskelijoista ilmoitti, että on joutunut asumaan toisella paikkakunnalla harjoittelun vuoksi, koska lähialueella ei harjoittelupaikkaa ollut. Motiivi lähtemiseen saattoi liittyä myös oppimistavoitteisiin tai tulevaan työllistymiseen.
Koska matkat harjoitteluun saattavat olla pitkiä, on tärkeää kehittää käytäntöjä, joilla opiskelijoille tarjotaan tukea ylimääräisiin matka- ja asumiskuluihin erityisesti kaukana sijaitsevissa harjoittelupaikoissa.
Hyvä ohjaus onnistuneen harjoittelun kulmakivenä
Opiskelijat arvostavat työpaikkaohjaajan ohjausta, koska se tukee ammattiin oppimista, mutta he kokevat usein, että ohjausta on liian vähän. Tämä selittyy useilla tekijöillä, kuten mm. ohjaustehtävän riittämättömällä resursoinnilla, ohjaustehtävän arvostuksen puutteella, työpaikan kiireellä ja ohjaajan työn kuormittuneisuudella. Nämä estävät tekijät voivat vaikuttaa myös työpaikkaohjaajan ohjausmotivaatioon ja halukkuuteen vahvistaa omaa ohjausosaamistaan.
Opiskelijoiden mielestä hyvä työpaikkaohjaaja on helposti lähestyttävä, tasavertainen, johdonmukainen ja motivoitunut. Hän osaa työnsä, antaa palautetta oppimisesta, huomioi opiskelijan ja lisää opiskelijan vastuuta sitä mukaa, kun oppiminen etenee.
Sain paljon käytännön neuvoa ja käytännön ohjausta. Paljon myös rohkaisua tehdä työtä. – Kyselyyn vastannut opiskelija
Opettajan tuki voi jäädä etäiseksi etäohjauksessa
Opettajan rooli työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksessa on muuttunut pääsääntöisesti etäohjaukseksi. Tämä voi sopia osalle opiskelijoista, erityisesti silloin, kun oppiminen etenee tavoitteellisesti ja harjoitteluun liittyvät muut tekijät ovat kunnossa. Oppimistavoitteiden saavuttamisen arviointi, opiskelijan ja työpaikkaohjaajan ohjaussuhteen tukeminen sekä harjoittelun ilmapiirin aistiminen voi olla haastavaa, jos etäohjaus jää etäiseksi.
Tutustu selvitykseen
Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco ja koulutusasioiden päällikkö Juha Kurtti tarkastelivat selvityksessä tehyläisten opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien näkemyksiä siitä, miten harjoittelu ja ohjaus toteutuvat Suomessa. Selvitys on osa Tehyn julkaisusarjaa B.
