Työntekijällä ei ole velvollisuutta suostua varallaoloon, jos sopimusta ei ole tehty.
Varallaolosta
- on maksettava korvausta. Suuruus vaihtelee työehtosopimuksittain 20–50 prosentin välillä. Korvauksen on oltava sitä suurempi, mitä sidonnaisempaa varallaolo on.
- luetaan työajaksi työntekoon käytetty aika.
Joidenkin työehtosopimusten mukaan (mm. KVTES ja SOTE-sopimus) varallaolo voidaan korvata myös antamalla työntekijälle rahakorvausta vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana.
Viranhaltija ei saa kieltäytyä varallaolosta, jos se on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä.
Varallaolosta sopiminen
Jos työnantajalla ei ole tarvetta teettää varallaoloa jatkuvasti, suostumus kannattaa antaa joka kerran erikseen. Sopiessaan varallaolosta työntekijä antaa samalla suostumuksensa varallaoloaikana tarvittavaan lisä- ja ylityöhön. Varallaolosta saadaan sopia myös työsopimuksessa, mutta suosittelemme varallaolosta sovittavan erillisellä sopimuksella, joka on erikseen irtisanottavissa.
Työnantajan on annettava työntekijälle varallaolosta selkeät ohjeet, joissa on todettu esimerkiksi missä ajassa työpaikalle on saavuttava hälytyksen saatuaan.
Varallaolon pituus ja toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Varallaolosta on säädetty työaikalaissa ja työehtosopimuksissa.