Sari Sairaanhoitaja ja kummallinen kuoppakorotus

Tehyn 2007 palkkataistelu on noussut taas esiin julkisuudessa – mm. HS:n Juha Akkasen toimesta 19.10. Tehyn taannoinen taistelu tuntuu suistaneen Suomen talouden katastrofin partaalle – olemme vaikutusvaltaista porukkaa. Tämän tulkinnan maan talouden tilasta esittäneille on hyvä palauttaa mieliin pari totuutta työmarkkinakierroksesta 2007.

Tehy alkoi valmistautua 2007 neuvottelukierrokseen jo edellisenä vuonna tiedostaen, että tuolloin käytäisiin myös eduskuntavaalit. Keskeiseksi tavoitteeksi määriteltiin jo kesällä 2006 koulutetun hoitohenkilöstön palkkaohjelma, jonka rahoitukseen valtiovalta osallistuu. Tavoitetta lobattiin eri puolueille.  

Erillinen palkkaohjelma tarvittiin korjaamaan koulutetun pienipalkkaisen naisvaltaisen hoitoalan palkkakuoppaa. Tätä puolsivat mm. samapalkkaisuusohjelman tavoite kaventaa miesten ja naisten perusteettomia palkkaeroja, hoitohenkilöstön palkkatason jälkeenjääneisyys kansainvälisesti, alalle koulutettujen karkaaminen muille aloille sekä huoli työvoiman riittävyydestä ikääntyvässä Suomessa.

Palkkataistelu 2007 johti tyydyttäviin korotuksiin ja naisen eurokin kasvoi muutamalla sentillä. Koko koulutettu hoitohenkilöstö ja myös Sari Sairaanhoitaja hyötyi.  

Ongelma myöhempiä aikoja ajatellen oli kuitenkin se, että kuntatyönantaja levitti omasta aloitteestaan Tehyn taistelemat, koulutetulle naisvaltaiselle hoitohenkilöstölle kohdennetut palkankorotukset koko kuntasektorille. Kunta-alan kaikki palkansaajat mukaan lukien toinenkin Kokoomuksen kampanjahahmo Olli Opettaja saivat osansa. Näin palkkaratkaisun hintalappu kunnissa alkoi näyttää aivan toiselta ja alkuperäinen tarkoitus eli kuoppakorotus hoitajille osin valui hiekkaan.   

Ei kannata unohtaa sitäkään, että keväällä 2007 päädyttiin liittokierrokselle EK:n tahdosta. Päänavaajina olivat silloin noin 10 prosentin korotustasolla kemia ja metalli. Hoitoalan palkkakuoppaa alettiin täyttää vasta myöhemmin syksyllä.  

Myös media kiinnostui vaalien alla isosti hoitoalan palkoista. Iltalehti teetti omasta aloitteestaan kuuluisan kyselyn, josta lähti Kokoomuksen esitys 500 euron korotuksesta. Tehy ilmoitti oman palkkatavoitteensa vasta myöhäisessä vaiheessa neuvotteluita. 

Hoitohenkilöstön palkkaohjelma ja valtiovallan osallistuminen rahoitukseen olivat siis Tehyn strateginen tavoite  –  ei poliitikkojen keksintö. Tehyn tähtäimessä oli alun perinkin sekä hallitusohjelmaan vaikuttaminen että tuntuva tasokorotus hoitajille. Politiikan puolella esimerkiksi Kokoomus tarttui hoitoalan palkkatavoitteisiin kampanjassaan ja SDP myöhemmin syksyllä mm. välikysymyksellä. 

Keitä asiamme mahtavat kiinnostaa tulevissa vaaleissa, kun hoitohenkilöstön palkkataso ei edelleenkään vakuuta, asemassa ja arvostuksessa on yhä parantamisen varaa, samapalkkaisuus ei etene ja sote-uudistus on nurkan takana.

Rauno Vesivalo 
Tehyn puheenjohtaja (Tehyn valtuuston puheenjohtaja v. 2007)

Kommentit

Käyttäjän Tehy kuva

kaikka 53v 31.10.2014

Joopa joo. sain tässä kuukausi palkan juuri niikuin moni muukin..ilman lisiä.Olen tehnyt hoitotyötä yli 20v, jos koko elämäni palkallinen työsarka lasketaan niin yli 30v.Käteen jäävä osuus oli 1464.96 e. Sitten kun lisät tulee niin ne tekee n. 100-150e. Ystäväni on eläkkeellä ja saa käteen eläkettä n. 1300e kartanpiirtäjä uralta. Sanoo, että ei millään pärjää tuommoisen eläkkeen kanssa. Niin ja mitä ne oli ne Laura Rädyn puheet 2000e..

sisar hento valkoinen 31.10.2014

25 vuotta hoitotyötä takana, 5 vuotta opiskelua, päivätyö sairaanhoitajana niin käteen jäävä osuus kuukaudessa 1800 euroa....JÄÄTÄVÄÄ!

Fysioterapeutti 1.11.2014

Olen vuonna-86 valmistunut fysioterapeutiksi, enkä päivääkään ole ollut työttömänä, vaan tehnyt koko ajan fysioterapeutin töitä. Päivätyö ja käteen jää 1880/kk. Täytyy sanoa, että huono on palkka, mutta sillä on pärjättävä!

Koulutettu sairaanhoitaja 9.11.2014

Ymmärtääkseni koulutetuista hoitajista alkaa olla pula enenevissä määrin täällä Suomessa. Alalla työskentelevät valittavat huonoista palkoista (minäkin). Työnkuvat muuttuvat jatkuvasti haastavimmiksi mutta palkassa se ei näy olenkaan. Meidän hoitajien kuin myös Tehyn pitäisi pystyä puuttua aktiivisemmin palkkaukseen liittyvien asioiden parantamiseksi eikä yksinkertaisesti suostua tekemään niitä haastavampia työtehtäviä/työnkuvan muutoksia ilman asianmukaista lisäpalkkausta. Jos et pyydä, et myöskään mitään saa. Työantaja kylläkin ottaa kaiken irti ns. "kiltistä hoitajasta".

vaksivaksi 20.11.2014

Itse aiemmin miesvaltaisella teollisuuden puolella työskenneleenä,en voi käsittää hoitoalan "nöyrtymistä" eriarvoiseen kohteluun palkkauksessa kun verrataan esim. lääkäreitä. Kuinka useasti lääkärit ovat kiristäneet työnantajaa joukkoirtisanoutumisella työehtojensa,kuten esim.palkkauksen suhteen. Poikkeuksetta heillä on kansan tuki takana ja saavat vaatimukset läpi.Hoitajien joukko irtisanoutumisen uhka -07, aiheutti niin mediassa kuin kansalaisten keskuudessa paheksuntaa. Olimme tuolloin rahan ahneita ja tunteettomia ihmisiä. Jopa eduskuntaa myöten alettiin luoda lakia, jolla meidät olisi velvoitettu työhön vaikka virkavallan kotoa hakien. Tuo lain valmistelu on poikkeuksellista suomessa , ja kertonee kuinka tärkeässä "solmu"kohdassa olemme. Esim. AKT osaa ja käyttää omaa asemaansa työtekijöiden etujensa ajamisessa. Suomen vientiteollisuuden toiminnan kannalta heidän toimintansa on myös kriittinen "solmu" kohta. Lisäksi heillä tukea työtaistelu tilanteissa löytyy oikealta ja vasemmalta. Heitä ei kuitenkaan tuomita niin jyrkästi, kuin hoitajat tuolloin -07?? Ja kun tulee puhe palkkauksen liittyvistä asioista, olen huomannut että TYHY,TYKY jne. työhyvin vointi puheet nostetaan esiin , mutta todellista HENKILÖKOHTAISISTA palkan korotuksista vaietaan. Miehenä täytyy sanoa että naisia tässä maassa "kyykytetään" palkkauksessa mennen tullen, etenkin hoitoalalla. Olisiko tullut aika nostaa se kuuluisa "kissan häntä" OIKEASTI , ja lopettaa nöyristely??

Sairaanhoitaja vuodelta 1984 26.11.2014

Katsotaan mitä ahvenanmaalaiset tehyläiset saavuttavat. Heillä enismmäisenä tavoitteena on tasoittaa palkkaerot mies- ja naisvaltaisten alojen välillä.

Maankuntahallituksen työntekijöillä on selvät erot palkoissa. Miespuolisilla joilla on vastaavanlainen koulutus ja vastaavanlaiset työtehtävät, on peräti 430 € isompi peruspalkka kuukaudessa. Tämä koskee lähtöpalkkaa, eli pienin palkka mitä kyseisestä työtehtävästä voi saada.