Yhteispäivystyksissä ja perusterveydenhuollon kiirevastaanotoilla hoitaja on usein ensimmäinen ammattilainen, joka arvioi potilaan tilanteen, aloittaa hoidon ja ohjaa jatkon oikeaan suuntaan. Kyse ei ole enää täydentävästä toimintatavasta, vaan välttämättömästä osasta terveydenhuollon arkea. Terveydenhuollon palvelujärjestelmä toimii pitkälti nimenomaan itsenäisten hoitajavastaanottojen varassa.
Hoitajien itsenäiset vastaanotot ovat vakiintuneet keskeiseksi osaksi suomalaista terveydenhuoltoa. Hoitajien osaaminen on käytössä laajasti ja tuottaa terveydenhuoltojärjestelmälle merkittävää hyötyä. Hoitajavastaanotot mahdollistavat sujuvamman hoitoon pääsyn ja tukevat koko palveluketjun toimivuutta.
Itsenäisten vastaanottojen myötä hoitajien työnkuva on muuttunut merkittävästi. Työhön sisältyy yhä enemmän kliinistä päätöksentekoa, pientoimenpiteitä, tutkimustulosten tulkintaa ja hoidon koordinointia. Potilaita hoidetaan itsenäisesti, ja vastaanottotyö muistuttaa monin osin tehtäväkenttää, joka aiemmin kuului lääkärille.
Selvitykseen vastanneet hoitajat kertoivat, että heille on siirretty merkittävä määrä tehtäviä lääkäreiltä. Nämä tehtävät liittyivät sekä kliinisiin toimenpiteisiin että lääkehoitoon ja hoidon koordinointiin.
Laaja itsenäinen vastaanottotyö tarvitsee resurssit ja toimivat rakenteet
Selvityksen perusteella hoitajavastaanotot toimivat sekä yhteispäivystyksissä että perusterveydenhuollon kiirevastaanotoilla, mutta eri tavoin. Perusterveydenhuollon kiirevastaanotoilla hoitajat hoitavat usein suuria potilasmääriä itsenäisesti, ja lääkärin tavoittaminen voi olla haasteellista. Yhteispäivystyksissä potilaat ovat akuutimpia ja moniammatillinen tuki on useammin lähempänä, mutta työ on kokonaisuudessaan kuormittavaa ja vaatii jatkuvaa tilannearviointia.
Samaan aikaan kehittämisen perusrakenteet ovat jääneet jälkeen. Palkkaus, koulutuspolut, työnjaon mallit ja konsultaatiorakenteet eivät vastaa työn nykyistä vaativuutta. Tämä luo ristiriidan, jossa järjestelmä on riippuvainen hoitajien osaamisesta, mutta ei tue sen kestävää kehittämistä.
Kaiken kaikkiaan hoitajien kokemuksissa toistuu sama viesti: vastuu kasvaa, mutta rakenteet eivät kehity samassa tahdissa. Lyhyet nostot kuvaavat arkea hyvin:
“Vastuu on kasvanut, mutta tuki vaihtelee liikaa.”
“Päätöksiä joutuu välillä tekemään yksin tilanteissa, joissa tarvittaisiin nopea konsultaatio.”
Johtopäätöksenä on todettava, että itsenäiset hoitajavastaanotot toimivana osana palvelujärjestelmää edellyttävät selkeitä rakenteita, riittäviä resursseja, täydennyskoulutusta sekä työn vaativuutta vastaavaa palkkausta. Ilman riittäviä rakenteellisia resursseja hoitajien vastuun lisääminen ei ole kestävää, ja se voi pitkällä aikavälillä vaarantaa sekä henkilöstön hyvinvoinnin että palvelujärjestelmän toimivuuden.
Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?
Itsenäisten hoitajavastaanottojen rooli terveydenhuollon toimivuudessa on jo kiistaton. Siksi sitä pitää kehittää systemaattisesti.
Selvityksen kehittämisehdotukset tiivistyvät kuuteen asiaan:
- Roolit ja vastuut selkeiksi. Hoitajien laajentunut vastuu ja itsenäinen päätöksenteko tulee virallistaa. Tarvitaan yhtenäiset toimintamallit ja toimiva konsultaatiorakenne.
- Johto mukaan arkeen. Johdon on nähtävä työn todellinen kuormitus työpaikalla, jotta päätöksenteko perustuu arjen ymmärtämiseen.
- Työolot kuntoon. Riittävä hoitajamitoitus, sujuva moniammatillinen yhteistyö ja helposti saatavilla oleva lääkärikonsultaatio ovat välttämättömiä.
- Palkka vastaamaan vastuuta. Korvaus tulee suhteuttaa hoitajien kasvaneeseen osaamiseen, vastuuseen ja itsenäisiin tehtäviin.
- Potilasmäärät huomioitava. Kasvava käyntimäärä tulee ottaa huomioon mitoituksessa ja työnjaossa, jotta kuormitus pysyy hallittuna ja potilasturvallisuus säilyy.
- Osaamisen jatkuva kehittäminen. Hoitajille tarvitaan säännöllistä koulutusta, joka tukee kliinistä päätöksentekoa, lääkehoitoa, triagea ja haastavien asiakasryhmien kohtaamista.
Itsenäinen hoitajavastaanotto ei saa perustua siihen, että hoitajat venyvät yhä enemmän. Kun vastuu kasvaa, myös roolien, tuen, työolojen, koulutuksen ja palkan pitää vastata työn vaativuutta.
Tutustu selvitykseen
Itsenäiset hoitajavastaanotot yhteispäivystyksissä ja perusterveydenhuollon kiirevastaanotoilla
Tehyn koulutuspoliittisen asiantuntijan Kirsi Cocon selvitys kuvaa tehyläisten hoitajien tehtävänkuvia ja itsenäisten hoitajavastaanottojen nykytilaa yhteispäivystyksissä ja perusterveydenhuollon kiirevastaanotoilla. Selvityksen aineisto on mittava, ja se kokoaa yhteen lähes viidensadan hoitajan ja kymmenien luottamushenkilöiden kokemuksia koko maasta. Selvitys on osa Tehyn julkaisusarjaa B.
