Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva

Arvosana hallitukselle välttävä – Sote-soppaa ja kovia lääkkeitä palkansaajille

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on ollut nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Tätä arvioidaan nyt myös alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä.

Hallituksen alkutaival saa palkansaajien kannalta välttävän arvosanan. Sosiaali- ja terveysalan suurimman ammattijärjestön Tehyn näkökulmasta kompurointia on nähty etenkin työelämäkysymyksissä ja sote-uudistuksen tiimoilta. 

Hallituskauden alun neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta olivat pitkät ja hankalat, vaikka tavoite kohentaa maan heikkoa taloustilannetta jonkinlaisella keskitetyllä työmarkkinaratkaisulla nähtiin järkevänä myös ay-liikkeessä. Osittain varmaan hallituksen kokemattomuuden seurauksena jouduttiin hyvin poikkeukselliseen pakkolakiepisodiin syksyllä 2015. 

Kaikkiaan hallituksen asenne palkansaajia ja etenkin julkista sektoria kohtaan on ollut ikävän kielteinen. Kilpailukykysopimuksen edellytyksenä oli hallituksen taholta, että julkiseen sektoriin kohdistetaan muita suurempia heikennyksiä, jolloin valintaa jouduttiin tekemään ruton ja koleran välillä. Kun jäsenten tahto oli vahvasti se, että lomia tai ylityökorvauksia ei saa leikata, kiky-heikennykset kohdistuivat työaikaan ja lomarahaan. 

Kilpailukykysopimus on asiantuntijoiden mukaan vaikuttanut talouteen jo jossain määrin myönteisesti. Kuitenkin sopimus rokotti nimenomaan julkista sektoria, ja heikensi naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan työehtoja. Hallitukselta vaaditaan nyt konkretiaa mm. tasa-arvoasioissa: samapalkkaisuutta on edistettävä ja työelämän rakenteellisia muutoksia kuten perhevapaaremontti on tehtävä, jotta miesten ja naisten välinen tasa-arvo työelämässä lisääntyy.

Hallitus teki myös työsopimuslakiin työntekijän kannalta eräitä heikennyksiä, kun koeaika piteni ja määräaikaisuuden perusteita höllennettiin. 

Toinen iso kokonaisuus on hallituksen perintönä saama vuosia valmisteltu sote-uudistus. Uudistus on tarpeellinen ja tärkeä, jotta palveluiden saatavuus paranee, terveyserot kapenevat ja kustannusten kasvua voidaan hillitä. Sotea onkin nyt viety eteenpäin. Pyyhkeitä hallitus saa siitä, että uudistus joutui loppusyksystä 2015 hallituspuolueiden poliittisten intohimojen kohteeksi ja alkuperäisistä tavoitteista ajauduttiin sivuraiteelle, kun maakuntahallinto ja valinnanvapauden mittava lisääminen veivät päähuomion. Hallitus on myös jättänyt asiantuntijoiden näkemykset toistuvasti huomiotta. Tehy on lausunnoissaan esittänyt lakikokonaisuuksiin monia huomioita ja korjausliikkeitä, jotka toivottavasti otetaan huomioon.

Lisäksi sote-uudistuksessa näyttää unohtuneen monin paikoin henkilöstön aito osallistuminen uudistuksen valmisteluun. Myös hoitotyön johtajien asemasta on epäselvyyttä tai se on jopa uhattuna. Koulutettu hoitohenkilöstö suurimpana henkilöstöryhmänä ja sen johtajat ovat keskeisiä uudistuksen toteuttajia, joita ei voi sivuuttaa.

Hallituksella on ollut haluja madaltaa sosiaali- ja terveysalalla vaadittavaa koulutustasoa ja alaa sääteleviä normeja. Riittävä osaaminen ja esimerkiksi ammattien sääntely ovat edellytys hoidon laadulle ja potilasturvallisuudelle. Myös teknologian kehitys ja sen hyödyntäminen vaatii jatkossa korkeatasoista osaamista. Tavoitteena pitää olla entistäkin tiukemmin koulutustason ja ammattitaidon varmistaminen ja osaamisen kehittäminen. 

Työsarkaa hallitukselle riittää jatkossakin. Eriarvoisuuden vähentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan konkreettisia toimia. Myös ennaltaehkäisevien palveluiden ja matalan kynnyksen palveluiden kehittämiseen pitää panostaa, jotta kustannukset eivät nouse ja apua saa ajoissa. 

Oma kokonaisuutensa ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannan huono kunto ja laajat sisäilmaongelmat, joihin on löydyttävä valtakunnallisia ratkaisuja ja korjausrakentamiseen valtion rahoitusta.