’Hei, älä mee’ – mitä sote-alan pitovoiman parantaminen vaatii?

Sosiaali- ja terveysala on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita, mutta silti ala kamppailee merkittävän pitovoimaongelman kanssa. Osa hoitajista harkitsee alan vaihtoa, ja osa on jo tehnyt päätöksen lähteä.

Kuvateksti
kuva: iStock

Hyvinvointialueiden säästötoimet lisäävät epävarmuutta, mikä saa osan hoitajista pohtimaan työskentelyä muualla. Muutto työn perässä voi alkaa tuntua houkuttelevalta. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsista tullaan tällä hetkellä Suomeen aktiivisesti rekrytoimaan hoitajia. 

Sairaanhoitajia myös pendelöi Norjaan töihin siten, että heidän kotinsa on Suomessa ja työpaikkansa on Norjassa. Myös lähihoitajia on lähtenyt Norjaan töihin.  

Kun hoitajia lähtee ulkomaille töihin, he ovat pois Suomen sote-alan koulutetusta työvoimasta.

Hoitajat eivät lähde alalta kevyin perustein 

Marjo Ringin ja Minna Kaarakaisen alalta lähtemistä koskevassa tutkimuksessa sairaanhoitajat ja lähihoitajat kuvasivat psykologisen sopimuksen rikkoutumista. 

Hoitajat kertoivat tutkijoille haluavansa tehdä työnsä eettisesti ja ammatillisesti kestävällä tavalla. Jatkuva kiire ei kuitenkaan mahdollistanut tätä, vaan työ oli muuttunut liukuhihnamaiseksi suorittamiseksi.

Myös mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja uralla etenemiseen koettiin rajallisiksi. Organisaation johto näyttäytyi piittaamattomana, sillä havaittuihin ongelmiin ei puututtu. Alalta lähteneet hoitajat olivat menettäneet luottamuksensa sote-organisaatioihin ja niiden kykyyn muuttua.

Alalta vaihtaneista ei saada työvoimareserviä

Norjassa toteutettu rekisteritutkimus osoitti, että alaa vaihtaneet sairaanhoitajat eivät muodosta sellaista työvoimareserviä, josta heidät voitaisiin nopeasti rekrytoida takaisin hoitotyöhön. 

Tilastojen mukaan 16 % norjalaisista sairaanhoitajista työskenteli vuonna 2022 muualla kuin terveydenhuollossa, esimerkiksi koulutuksen, julkishallinnon tai henkilöstövuokrauksen tehtävissä. Vaikka nämä sairaanhoitajat eivät työskennelleet kliinisessä hoitotyössä, heidän työnsä muissa tehtävissä tuki silti tutkijoiden mukaan hoitotyön kehittämistä sekä terveydenhuollon laatua. Sairaanhoitajan kliinisen työn kokemuksesta on hyötyä esimerkiksi hoitotyön opettajan ja tutkijan tehtävissä. 

Rekisteritutkimuksessa ratkaisun Norjan hoitajapulaan ei katsottu löytyvän alalta lähteneistä sairaanhoitajista, vaan panostuksista hoitajien koulutukseen ja kansainväliseen rekrytointiin.

Miten saadaan sote-alan ammattilaiset pysymään alalla?

Arviolta noin joka kymmenes sairaanhoitaja ja lähihoitaja työskentelee muilla aloilla kuin terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Suomessa sotealan ja sen organisaatioiden pitovoimaa on vahvistettava, jotta yhä useampi ammattihenkilö pysyisi alalla. Väestön ikääntyminen lisää sosiaali‑ ja terveyspalvelujen kysyntää, ja samalla osa sote‑henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Nämä tekijät yhdessä kasvattavat henkilöstötarvetta.

Työterveyslaitoksen tutkijoiden mukaan kaikkein tärkeimmän sotealan työvoimareservin muodostavat nykyiset alalla työskentelevät ammattihenkilöt, joiden työhyvinvoinnista ja työkyvystä on huolehdittava. 

Sotealan pitovoima rakentuu konkreettisista työn perusedellytyksistä: 

  • riittävä henkilöstömäärä
  • selkeät urapolut
  • asianmukaiset työehdot
  • oikeudenmukainen palkkaus 

Kun sotealaan panostetaan, panostetaan samalla kansanterveyteen, työkykyyn ja koko talouden kestävyyteen. 

Alan pitovoima vahvistuu silloin, kun sotealan merkitys hyvinvointiyhteiskunnan perustana tunnustetaan ja alalla työskenteleville ammattihenkilöille annetaan heidän ansaitsema arvo.

Hoitaja ja vanhus

Tehyn jäseneksi

Olemme yhteisö, josta saat turvaa, mutta myös iloa ja energiaa. Jäsenyys on kannanotto alan arvostuksen puolesta: olet mukana tekemässä työelämästä parempaa sekä parantamassa työehtoja ja palkkoja!