Työntekijän velvollisuutena on tehdä ilmoitus epäkohdasta tai sen uhasta lapsen varhaiskasvatuksen toteutuksessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ilmoitus voi koskea esimerkiksi epäkohtaa varhaiskasvatuksen tiloissa, henkilöstömitoituksessa, toimintakulttuurissa tai lapsen varhaiskasvatussuunnitelman noudattamisessa. Ilmoitus voi myös koske lasten epäasiallista tai sopimatonta kohtelua.
Ilmoitusten tekeminen koetaan vaikeaksi
Valvira (nyk. Valvonta- ja lupavirasto) selvitti vuonna 2025 ilmoitusvelvollisuuden toteutumista varhaiskasvatuksessa. Vastauksista kävi ilmi, että epätietoisuutta aiheutti missä tilanteissa ilmoitus on tehtävä, ja miten ilmoitus tehdään.
Kiire on tavallinen syy jättää ilmoitus tekemättä. Muita syitä ovat pelko kielteisistä seurauksista tai esihenkilön reaktiosta. Yksi syy on myös kokemus siitä, ettei ilmoituksen tekemisellä ole mitään vaikutusta.
Vastaukset eivät yllätä, sillä samanlaista viestiä tulee Tehyyn.
Ilmoitusten avulla kehitetään työtä ja toimintatapoja
Työnantajan salliva, avoin, toimintaa kehittävä ilmapiiri mahdollistaa epäkohtien esille tuomisen ilman pelkoa mahdollisista seuraamuksista. Ilmoituksen tekemisen tulee olla yksi työtehtävä muiden ohella. Ilmoituksen tekemisen on oltava helppoa ja siihen on löydyttävä aikaa.
Esihenkilöllä on suuri vastuu hyvän ilmapiirin luomisessa. Ilmoitus epäkohdasta tai epäkohdan uhasta lapsen varhaiskasvatuksen toteutusta ei ole henkilökohtainen hyökkäys ketään kohtaan. Kyse on toiminnan kehittämisestä.
Jos työyhteisössä ei tehdä yhtään ilmoituksia pitää kellon soida. Onko meillä kaikki asiat niin hyvin, että yhtään epäkohtaa tai epäkohdan uhkaa ei ole havaittu? Vai onko ohjeistus puutteellinen? Eikö ilmapiiri ole salliva ja kehitysmyönteinen?
Avoin keskustelu ilmoitusvelvollisuudesta ja siihen liittyvistä toimintatavoista on hyvä alku oikean suunnan löytämiselle.
