Petteri Orpon vieraskynä on harhaanjohtava
Pääministeri Petteri Orpo esitti 29.5. julkaistussa vieraskynässään monia väitteitä, joita on syytä korjata.
Ensimmäisenä pääministeri väittää: ” Hallitukseni tavoite on kirkas: tahdomme turvata suomalaisille hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, hyvän terveydenhuollon ja hoivan jokaiselle.” Väite on röyhkeä, huomioiden massiiviset satojen miljoonien leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Leikkaukset soteen ovat aiheuttaneet massairtisanomisia, ja viimeisimpänä toukokuun lopussa säädetty laki suojelu- ja hätätyöstä heikentää alan veto- ja pitovoimaa. Nämä toimet heikentävät myös potilasturvallisuutta. Lisäksi tutkimusten mukaan veto- ja pitovoimaa heikentävät toimet, kuten alanvaihto, maksavat myös taloudellisesti 50–150 % työntekijän vuosipalkasta. Terveydenhuoltoa ja sen tasa-arvoisuutta ei paranneta pakottamalla vaan työolojen ja palkkauksen parannuksilla.
Orpo kirjoittaa tahtovansa Suomeen laadukasta koulutusta. Hallituksen koulutukseen kohdistamat leikkaukset ovat täysin ristiriidassa väitteen kanssa. Vuosina 2024–2026 leikkaukset ovat merkittäviä ja kohdistuvat erityisesti aikuiskoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä korkeakoulujen perusrahoitukseen. Yhteensä koulutuksesta leikataan noin 200 miljoonalla eurolla.
Orpo mainitsee, että Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksiä ovat korkea työllisyys, toimiva markkinatalous ja vastuullinen talouspolitiikka. Todellisuudessa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksiä ovat laaja ja kattava veropohja, laadukkaat ja tasa-arvoiset julkiset palvelut, korkea työllisyys ja neuvottelujärjestelmä, luottamus ja sosiaalinen koheesio.
Hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita on romutettu. Leikkaukset sosiaaliturvaan, koulutukseen ja terveydenhuoltoon heikentävät hyvinvointivaltion perustaa. Työttömyysturvan heikennykset ja asumistuen leikkaukset lisäävät köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Esimerkiksi lapsiperheköyhyys on lisääntynyt viime vuosina.
Orpo kirjoittaa lisäksi, että ”Parannamme kannusteita työn vastaanottamiseen ja yrittäjyyteen uudistamalla sosiaaliturvaa ja verotusta.”
Työttömien työnhakijoiden määrä työvoimapalveluissa kasvaa edelleen, mutta kasvun ennustetaan taittuvan ensi vuoden aikana. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien määrän ennustetaan jatkavan kasvuaan vuoteen 2026 saakka, johon ennuste ulottuu.
Työttömyyteen ei auta pakottaminen vaan tarvitaan koulutusta ja ohjausta. Vuoden 2025 alusta TE-palvelut siirtyivät kuntien vastuulle, ja samalla valtion TE-toimistot lakkautettiin. Uudistuksen yhteydessä kunnille luvattiin täysimääräinen valtionosuusrahoitus siirtyviin TE-palveluihin, mutta Kuntaliitto on ilmaissut huolensa siitä, että hallitus on lipsumassa tästä lupauksesta.
Viimeisenä Orpo väittää virheellisesti, että valtiovarainministeriö arvioi, että hallitus on onnistumassa talouspoliittisessa tavoitteessaan, ja että velkasuhde on vakautumassa tavoitellusti vaalikauden aikana. Valtiovarainministeriö korjasi jo Orpon väitteen ja muistutti, että keväällä tehdyn ennusteen mukaan julkinen velkaantuminen kasvaa lähelle 90 % BKT:sta vuoteen 2029 asti. Nimellinen eläkerahastosta lainaaminen ei niin ikään auta velkaantumisen taittamisessa.
Arvoisa pääministeri, toistaiseksi olemme yksi maailman koulutetuimmista kansoista. Vaikka meidän on välillä vaikea uskoa silmiämme, me emme ole tyhmiä. Me olemme kansa, joka näkee, kuulee ja ennen kaikkea ymmärtää mitä tapahtuu. Hallituksenne asettamat sumuverhot on puhallettava sivuun.
Millariikka Rytkönen, puheenjohtaja
Anni Marttinen, ekonomisti