Hyvä työvuorosuunnittelu lisää työhyvinvointia sote-alalla

Työvuoroluettelo ja työehtosopimuksen määräykset vaikuttavat ratkaisevasti sote-henkilöstön työhyvinvointiin. Kaikkein tärkeintä työhyvinvoinnin kannalta on kuitenkin henkilöstöä arvostava työvuorosuunnittelu.

Työnantajalla on työnjohto-oikeus ja velvollisuuskin suunnitella työvuorot. Työvuoroluettelo on suunnitelma, jonka mukaisesti työntekijä käy töissä ja jonka työnantaja tekee työehtosopimuksessa määriteltyjen periaatteiden pohjalta. Työvuoroluettelo on annettava tiedoksi työntekijälle viimeistään viikkoa ennen suunnitelmassa olevan ajanjakson alkamista.

Työnantaja ei voi muutella vahvistettua työvuoroluetteloa täysin omavaltaisesti. Työnantaja voi tehdä muutoksia vain perustellusta syystä ja syiden on oltava toiminnan kannalta välttämättömiä. Perustellun syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Luonnollisesti työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä sopien muuttaa työvuoroluetteloa. Työnantaja voi korjata työvuoroluettelosta virheet. Se, että työtunnit ovat ylittymässä tai alittumassa ei ole syy muuttaa luetteloa.

Sote-sopimus on parantanut työaikamääräyksiä

Sote-sopimuksen myötä olemme saavuttaneet SOTE-alan työaikamääräyksiin merkittäviä parannuksia. Jaksotyöhön tuli ensimmäisen kerran syksyllä 2021 määriteltyä vapaapäivien minimimäärä. Työaikajakson jokainen viikko varmistaa jaksolle kaksi vapaapäivää. Lisäksi vapaapäivä on määritelty kalenterivuorokaudeksi eikä esimerkiksi yövuoron jälkeinen nukkumispäivä ole vapaapäivä.

Myös muita sotehenkilöstön työaikamääräyksiä on kehitetty. Sote-henkilöstöstä noin 20 % työskentelee yleistyöajassa ja hekin pystyvät nyt ruokailemaan nopeasti työn ohessa, samoin kuten jaksotyössä olevat voivat ruokailla.

Jaksotyössä on taas varmistettu arkipyhien tuomat työaikavähennykset kokonaisina vapaapäivinä, kuten ne ovat olleet yleistyöajassa. Nämä vapaat ovat jaksotyössä määriteltyjen minimivapaapäivien päälle annettavia vapaapäiviä. Osa-aikatyötä tekevien keskeytyssäännöt korjattiin samanlaisiksi kokoaikatyötä tekevien kanssa.

Tehyläiset toivovat pitkään myös pidempiä, yli kolmen viikon pituisia työaikajaksoja. Tätä on kokeiltu kuuden viikon työaikajaksoilla, mutta niin, että epämukavasta työajasta maksettavien korvausten aikataulutusta korjattiin. Korvaukset maksetaan kolmen viikon välein, vaikka käytettäisiin kuuden viikon työaikajaksoa. Myöskään ylityökorvaukset eivät pidemmän työaikajakson vuoksi heikkene. 

Tutkitusti pidemmät työaikajaksot helpottavat työvuorosuunnittelun autonomiaa ja ergonomiaa.  Tämä puolestaan lisää henkilöstön työhyvinvointia. Kokeilusta saamien kokemusten pohjalta määräys kuuden viikon työaikajaksoista on sovittu nykyiseen SOTE-sopimukseen pysyväksi määräykseksi.

 

Kuuntele Tehyn Meidän vuoro -podcast, jossa blogin kirjoittaja Juha Honkakoski keskustelee ensihoitaja Veera Kamajan ja sairaanhoitaja Tico Svartin kanssa vuorotyöläisen arjesta. Meidän vuoro -podcast -sarjassa kuullaan tarinoita sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalta – suoraan ja sokeroimatta. 

Työ kohti vieläkin parempia työoloja jatkuu

Edellisellä neuvottelukierroksella sovittiin merkittävistä tehtävistä SOTE-sopimuksen työolojen parantamiseksi. Sopimusratkaisussa on sovittu, että SOTE-sopimuksen soveltamisalalla yötyötä tekevien osalta työn kuormittavuuteen haetaan ratkaisuja kokeilulla, jossa yötyöntekijöiden säännöllinen työaika lyhennetään laskennallisesti 36 tuntiin viikkoa kohden. Tähän liittyviä määräyksiä on tarkoitus neuvotella ja sopia syksystä 2025 alkaen niin että varsinainen pilotointi pystytään toteuttamaan 2026 – 2027 eli ennen seuraavaa neuvottelukierrosta. Tarkoituksena on toteuttaa tämä uudistus yhteistyössä työterveyslaitoksen kanssa. Toivomme todella, että työnantajat lähtevät tulevaan kokeiluun avoimin mielin mukaan.

Lisäksi on yhdessä tunnistettu SOTE-alalla oleva tarve uudistaa ja selkeyttää työaikamääräyksiä kokonaisuudessaan. Tämä on myös annettu SOTE-sopimuksen työaikatyöryhmän tehtäväksi kuluvalla sopimuskaudella. Uudistuksen tavoitteena on saada aikaiseiseksi SOTE-alan kokonaisuudistus niin, että SOTE-sopimuksen piirissä käytettäisiin nykyistä pidempää työajan tasoittumisjaksoa ja ylityön muodostuminen ei olisi jaksotyöaikatyyppistä.

Lue myös Etlan ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta kuinka työaika- ja hoitotietoa voitaisiin hyödyntää terveydenhuoltohenkilöstön työn kuormittavuuden ja työn vaikutusten arvioinnissa.

Blogitekstiä on päivitetty 22.8.2025. Alkuperäinen blogi ilmestyi 1.3.2023.