Kirsi Coco: Työpaikkaohjaajat ovat osaamisen hankkimisen selkäranka – mutta selviävätkö he tulevaisuudessa?

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan harjoittelut rakentuvat työpaikkaohjaajien osaamisen ja arjen työn varaan. Tehyn selvitys avaa poikkeuksellisen kirkkaasti sen, missä tilassa työpaikkaohjaus sosiaali-, terveys- sekä kasvatusalalla on ja mitä pitäisi tehdä, jotta opiskelijoiden osaaminen ja tulevaisuuden työvoima eivät vaarannu.

Kuvateksti
Laadukas työpaikkaohjaus ei synnyt hyvällä tahdolla, vaan riittävillä resursseilla ja osaamisella. Kuva: Aki Rask

Työpaikkaohjaajat venyvät äärirajoille

Selvityksen mukaan suuri osa työpaikkaohjaajista kokee ohjaamisen palkitsevana, mutta yhtä lailla raskaana. Kiire, henkilöstöpula ja kasvavat opiskelijamäärät kuormittavat, ja lähes puolet työpaikkaohjaajista kertoo, ettei ohjaustehtävää huomioida millään tavoin työjärjestelyissä. Tämä näkyy siinä, että ohjaus tapahtuu “oman työn ohessa” ilman aikaa, tilaa tai tukea. 

Vaikka työpaikkaohjaajat ovat motivoituneita ja sitoutuneita, heiltä puuttuvat usein selkeät rakenteet: vain neljännes on saanut työpaikkaohjaajakoulutuksen, ja valtaosa ei saa ohjauksesta minkäänlaista korvausta. Ei ihme, että kuormitus kasvaa.

Oppilaitosyhteistyö kaipaa uudistamista

Ohjaavan opettajan rooli on siirtynyt entistä enemmän etäyhteyksien varaan. Tämä sopii osalle, mutta moni työpaikkaohjaaja toivoo opettajan näkyvän konkreettisemmin työpaikalla, etenkin silloin, kun opiskelija tarvitsee tukea tai kun arvioidaan soveltuvuutta alalle. Ilman yhteistä aikaa ja suunnittelua ohjaus jää sirpaleiseksi. 

Mitä pitäisi tehdä?

Johtopäätös on selvä: laadukas työpaikkaohjaus ei synny hyvällä tahdolla, vaan riittävillä resursseilla ja osaamisella. 

Selvityksen kehittämisehdotukset:

1. Resursoi työpaikkaohjaus osaksi työtä

Työpaikkaohjaajille on varattava aikaa, kevennettävä työtehtävää ja tasattava opiskelijamääriä. Ilman tätä ohjaus jää väistämättä sattumanvaraiseksi. Työyksiköiden johdon ja esihenkilön on konkreettisesti vapautettava työpaikkaohjaajille työaikaa, esimerkiksi vähentämällä potilasvastuuta, poistamalla muita tehtäviä opiskelijan ohjauksen ajaksi tai varaamalla työvuorosuunnittelussa erillisiä ohjausvuoroja.

2. Yhtenäistä ja vahvista työpaikkaohjaajakoulutus

Säännöllinen koulutus lisää osaamista, itsevarmuutta ja halua ohjata.  

3. Selkeytä opettajan ja ohjaajan työnjakoa

Opettajan pitää olla tavoitettavissa, osallistua arviointiin ja tarjota tukea vaikeissa tilanteissa.

4. Luo oikeudenmukaiset korvauskäytännöt

Ohjaus on vaativaa asiantuntijatyötä, siksi sen pitää näkyä palkkauksessa.

5. Paranna työpaikkojen valmiuksia ohjata myös vieraskielisiä opiskelijoita

Kielen oppimisen tuki ja selkeät ohjausrakenteet keventävät työpaikkaohjaajien kuormaa ja edistävät yhdenvertaisuutta.

Työpaikkaohjaajat ovat moniammatillisen osaamisen hankkimisen kivijalka. Kun heidän ohjaustehtäväänsä resursoidaan ja tuetaan, paranee samalla koko alan kyky vastaanottaa uusia alan opiskelijoita ja pula laadukkaista harjoittelupaikoista voi helpottua.

Tutustu selvitykseen

Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ohjaus. Tehyläisten opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien näkemyksiä

Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco ja koulutusasioiden päällikkö Juha Kurtti tarkastelivat selvityksessä tehyläisten opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien näkemyksiä, miten harjoittelu ja ohjaus toteutuvat Suomessa. Selvitys on osa Tehyn julkaisusarjaa B.

Lue myös tämä blogi

Juha Kurtti: Onnistunut harjoittelukokemus vahvistaa alalla pysymistä

Lue blogi!

Kuvituskuva

Meillä on tietoa, joka vaikuttaa

Teemme omaa tutkimus- ja selvitystyötä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ajankohtaisista kysymyksistä ja näkymistä. Julkaisemme myös oppaita. Julkaisuistamme hyötyvät viranomaisten ja päättäjien lisäksi sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset.