Hyvinvointialueilla tehtävien säästöjen riskinä on, että menetämme koulutettuja ja osaavia ammattihenkilöitä muille aloille ja ulkomaille, jos työtä ei ole tarjolla. Tähän meillä ei ole varaa ikääntyvässä yhteiskunnassa. Suuret ikäluokat ovat siirtymässä vaiheeseen, jossa palvelutarve kasvaa.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan sote-palveluiden tarve kasvaa vuosina 2026–2030 noin yhden prosentin vuodessa. Tästä kasvusta noin 0,6 prosenttiyksikköä johtuu ikääntyneiden palveluista. Erikoissairaanhoidossa palvelutarpeen arvioidaan puolestaan kasvavan vajaalla 0,2 prosenttiyksiköllä vuodessa. Palvelutarpeen kasvua selittää ennen kaikkea väestön ikääntyminen.
Koulutettua hoitohenkilöstöä tullaan tarvitsemaan tulevina vuosina nykyistä merkittävästi enemmän. THL:n tutkijoiden arvion mukaan vuosina 2021–2040 lähihoitajia tarvittaisiin lähes 26 000 ja sairaanhoitajia noin 9 400 enemmän kuin nykyisin.
Palvelutarpeen kasvua on pyritty hidastamaan teknologiaa ja tekoälyä hyödyntäen. Käytännössä vaikutukset ovat kuitenkin esimerkiksi ikäihmisten hoivakodeissa jääneet rajallisiksi, koska yhä huonokuntoisempien asiakkaiden hoito edellyttää entistä enemmän ammattihenkilöiden osaamista ja työpanosta.
Henkilöstötarve ei myöskään näyttäisi vähentyvän merkittävästi muissa sote-palveluissa, vaikka työn tekemisen tavat muuttuvat. Siksi henkilöstöstä säästäminen on lyhytnäköistä.
Tuoreet tutkimustulokset sote-henkilöstön työssä jaksamisesta ja alalla jatkamisesta ovat huolestuttavia.
Jyväskylän yliopiston professori Teppo Krögerin ja hänen tutkimusryhmänsä NORDCARE3-tutkimuksen mukaan vanhustyössä työntekijöiden lopettamisaikeet ovat huolestuttavasti lisääntyneet (KSML 3.6.). Yli puolet kotihoidon (59 %) ja ympärivuorokautisen palveluasumisen (62 %) työntekijöistä harkitsi työnsä jättämistä viime vuonna. Lopettamisaikeita raportoineista lähes puolet (46 %) halusi lähteä kokonaan sosiaali- ja terveysalalta.
Jotta henkilöstöä riittää myös tulevaisuudessa, sote-alan veto- ja pitovoimaan on panostettava vahvasti seuraavalla hallituskaudella. Pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen tai työvoiman rekrytointi ulkomailta ei ratkaise alan työvoimapulaa, jos samanaikaisesti suuri määrä ammattihenkilöitä siirtyy pois alalta tai työskentelemään ulkomaille.
Sote-alan veto- ja pitovoima rakentuu työn keskeisistä perusedellytyksistä: riittävästä henkilöstömitoituksesta, hyvästä johtamisesta, selkeistä urapoluista, asianmukaisista työehdoista sekä oikeudenmukaisesta palkkauksesta.
Sote-palvelut ja niissä työskentelevät ammattihenkilöt ovat tärkeä osa maamme kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta. Henkilöstön riittävyys sekä normaalioloissa että kriisitilanteissa edellyttää yhteiskunnalta pitkäjänteisiä panostuksia. Siksi hyvinvointialueiden rahoitusta täytyy vahvistaa.
Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 9.7.2026.
