Kuva: iStock

Miten korotukset pitää laskea – tieto voi lisätä ymmärrystä

Valtakunnansovittelijan tekemä ratkaisuesitys kunta-alalle jää ensimmäisenä vuonna noin 80 prosentin tasoon yleisestä linjasta.

Onko valtakunnansovittelijan tekemä ratkaisuesitys kunta-alalle yleisen linjan mukainen? Ensinnäkin on hyvä huomata, että Suomessa ei ole sovittu työmarkkinoiden yleisestä palkankorotuslinjasta, jota kaikkien alojen tulisi seurata. Spekuloidaan kuitenkin, jos joku haluaa peilata ratkaisuesitystä teknologiateollisuuden työntekijöiden palkkaratkaisuun ja kutsua tätä "yleiseksi linjaksi".

Vastauksen antaminen edellyttää muutamia rajauksia. Sopimuksen koostuvat yleensä kahdesta elementistä – rahasta ja tekstimuutoksista. Tällä kertaa mukana on kolmaskin elementti – kiky-sopimuksen työajan pidennyksen kohtalo. En käsittele tekstimuutoksia, enkä kiky-tuntien poistumisen kompensaatioiden arvoa. 

Sanotaanko esitykselle kyllä vai ei, perustuu kaikkien osasten yhteisarvioon. Tässä keskityn vain rahalla mitattaviin osioihin. (Tekstipuolella näyttää olevan aika monta myrkkypilleriä palkansaajille, mutta ei siitä sen enempää.) 

Yleinen linja voidaan laskea ainakin kahdella tavalla: väärin ja oikein. Voidaan verrata sopimuksen alkua ja loppua keskenään. Paljonko ansiot ovat nousseet sopimuskauden aikana? Tämä laskentatapa on tällä kierroksella yleistynyt. Se on – yhtä kaikki – erheellinen tapa laskea.

Esimerkiksi 3,3 % ansioiden nousu saadaan sekä niin, että sopimuskauden alussa tai ihan lopussa tulee em. palkankorotus. Ero tilipusseissa on valtava: yli kolmen viikon palkka. Ansioiden nousu on kuitenkin molemmissa yleisen linjan mukainen. 

Oikea tapa laskea taloudellista puolta on selvittää sopimuksien kustannusvaikutuksia. Täsmällisyydestä joutuu hieman tinkimään, koska sopimuskausien pituuksissa on muutaman kuukauden eroja, mutta yhden desimaalin tarkkuudella asian voi hyvinkin selvittää. Teollisuuden yleinen linja on näin laskien ensimmäisen sopimusvuoden osalta 1,1 % ja toisen 1,9 %. Teollisuudessa keskimäärin saatiin odottaa ensimmäistä korotusta noin kaksi kuukautta sopimuskauden alusta eli palkankorotusten osalta on ollut nollalinjaa.

Entäs kuntapuolen ratkaisuesitys?

Kysymykseen voi vastata lyhyen tai pitkän kaavan mukaan. 

Lyhyesti. Kun sopimuskorotus on määrältään (hieman) alle teollisuuden korotuksen, ja kun rahat tulevat kuntien palkollisille tiilille monta kuukautta myöhemmin kuin teollisuuden palkansaajille, vastauksen antamiseen ei tarvita edes peruskoulumatematiikkaa. Ei ole yleisen linjan mukainen, ellei käytä erittäin karkeita pyöristyssääntöjä. Se, että kuntapuolen ratkaisuesitystä on mainostettu yleisen linjan mukaisena, on jäsenten sumuttamista. En osaa ottaa kantaa, onko se tahatonta vai tahallista. 

Tarkalleen laskettuna kuntapuolen ratkaisuesitys palkkojen osalta (1.8. 2020 1,22 % tai vähintään 26 euroa kuukaudessa ja 1.4.2021 0,8 % ja 1,0 %:n järjestelyvara) jää noin 80 %:n tasoon yleisestä linjasta ensimmäisen sopimusvuoden osalta, koska korotusajankohta on niin turkasen myöhään. Toisen sopimusvuoden (, joka on hieman vajaa) osalta ollaan yleisestä tasosta hieman vähemmän jäljessä.

Työaika ei ole rahaa, mutta se on rahanarvoista. Kuntia koskevassa sopimusesityksessä kiky-lisätunnit poistuvat vasta lokakuussa eli paljon myöhemmin kuin yleisen linjan mukaisesti olisi pitänyt poistua. Tämäkään ei siis ole yleisen linjan mukainen ratkaisu. Kaukana siitä. 

Ai niin, meinasi unohtua: koronalisä. Se on symbolisesti ihan söpö juttu, mutta kustannusvaikutuslaskennassa se pyöristyy nollaan. Jos koronalisän raha olisi käytetty yleiskorotukseen, olisivat palkat nousseet noin 10 senttiä kuukaudessa. Tuntipalkkaa se nostaisi 0,07 senttiä. Se siitä. 

Lyhyeksi jäi ratkaisuesitys, ei voi mitään. Ensimmäisen vuoden rahat ja kiky-tuntien poistuminen jäivät selvästi, ja toisen vuoden rahat ovat niukasti alle yleisen linjan. Matematiikka ei ole mielipidekysymys, eikä sitä ratkaista huutoäänestyksellä.

Tulee mieleen erään pääluottamusmiehen viisaat sanat: Tietoa voin antaa, mutta en – ikävä kyllä – ymmärrystä.

Kommentit

Käyttäjän Niina Immonen kuva

Täällä maalataan mustaa valkoiseksi: https://www.kt.fi/blogi/2020/tavoitteet-sopimusneuvotteluissa