kuva: Tehy/Leena Louhivaara

Hoitajat vailla oikeuksia

Vuotta 2020 tuskin kukaan jää kaipaamaan. Yleisesti se tullaan muistamaan koronapandemiasta. Hoitajille vuosi jää mieleen muita synkempänä – taisteluna perusoikeuksien kunnioittamisen puolesta. 

Valmiuslaki otettiin käyttöön maaliskuun puolivälissä. Valmiuslaki antoi työnantajille mahdollisuuden mm. määrätä hoitajia ylitöihin, siirtää ja perua lomia. Täysin mielivaltaisesti ja mitään erityiskorvauksia maksamatta. Hoitajilla ei ollut oikeutta kieltäytyä. Hoitajilla ei myöskään ollut mahdollisuutta valittaa työnantajien ylireagoinneista ja jopa lainvastaisista toimista.

Työnantajat käyttivät surutta ja hövelisti eduskunnan antamaa työkalua hyväkseen. Monessa sairaalassa ei ollut tietoakaan koronapotilaista ja silti valmiuslain määräyksillä pakotettiin hoitajia töihin. 

Tehy kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle kesäkuussa yhdestä räikeimmistä tapauksista. Turussa terveysasemien esimiehet määräsivät 29. toukokuuta keskitetyn ajanvarauksen työntekijät ylitöihin käsittelemään kaikki kasautuneet puhelut. Esimiehet vetosivat valmiuslakiin, vaikka puheluiden kasaantuminen ei johtunut koronaepidemiasta, vaan pitkään jatkuneesta resurssivajeesta. Nyt eletään joulukuuta, eikä kanteluun vieläkään ole tullut ratkaisua. Samaan aikaan väläytellään jälleen mahdollisuutta valmiuslain käyttöönotolle, koska sairaaloissa pelätään joulunajan hoitajapulaa. Pulaa, joka on todellisuutta ihan ilman koronaakin.

8.12.2020 MTV3 neljän suurimman puolueen puheenjohtajatentissä Sanna Marin, Annika Saarikko, Petteri Orpo ja Jussi Halla-aho olivat harvinaisen yksimielisiä siitä, että hoitajat ansaitsisivat ylimääräisen korvauksen, mutta hallitus ei voi puuttua palkkapolitiikkaan. Kuuntelijalle jäi tunne, että poliitikot haluaisivat osoittaa hoitajille korvauksia, mutta he eivät voi.

Aikamoista sumutusta. Jos eduskunta voi päättää valmiuslain käyttöönotosta, jolla yksittäisiä hoitajia voidaan määrätä vasten tahtoa töihin, on ihan selvää, että eduskunta voi myös päättää tuon lain aiheuttaman rasitteen korvaamisesta. Ihan samalla tavalla kuin hallitus on tukenut yrityksiä ja kuntia koronakriisin aikana. Mikään tai kukaan ei sitä estä, jos näin tahdotaan ja päätetään. Myös rahaa olisi. Eilisen tentin mukaan kunnille on jo nyt ohjattu miljardi euroa ylimääräistä koronakuluihin. Taitaa vain olla kysymys siitä, että ei haluta. Silloin on helpompi heittää kuuma peruna pois käsistä ja sanoa, että emme voi puuttua tähän. Mutta sehän ei ole totta. Olkaapa arvoisa Suomen hallitus edes rehellisiä hoitajille.  

On mahdotonta ymmärtää saati hyväksyä naisvaltaisen ja matalapalkkaisen alan riistoa pandemian aikana. Erityisen vaikeaa on ymmärtää, kuinka Suomen hallitus perustelee itselleen toimensa. Hallitusohjelmassa on erittäin voimakkaasti painotettu yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua (mainittu lähemmäs sata kertaa). Valmiuslain uudelleen käyttöönottamisen harkinta lyö kovasti korville hoitajien kokemusta yhdenvertaisesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta. 

Pandemian toinen aalto ei ole tullut yllättäen ja pyytämättä. Työnantajien olisi pitänyt varautua siihen paikallisin sopimuksin. Kun tämä keino on lähestulkoon kaikkialla laiminlyöty, on Suomen hallituksen ehdoton velvollisuus viedä eduskunnalle esitys myös hoitajien kuormituksen korvaamisesta, mikäli valmiuslaki jälleen otetaan käyttöön. 

Kommentit

Käyttäjän Satu Pietilä kuva

Mikäli minulle olisi selkeästi ja vahvasti esille tuotu opintojani aloittaessa, että tulen kouluttautumaan ammattiin jossa minulta voidaan viedä merkityksellisiä perisoikeuksia muista kansalaista poiketen ilman, että maassa vallitsee sota, olisin aivan varmasti pohtinut itselleni erilaista urapolkua. Olen äiti, ja erityislasten ja normaalilasten vanhempana oikeksieni polkeminen ei koske vain minua, vaan myös lapsiani ja heidän hyvinvointiaan. Etenkin kun me molemmat vanhemmat työskentelemme terveydenhuollossa.

Toinen aalto koronaa ei tule yllätyksenä kenellekään, toisen aallon tuleminen tiedettiin jo ennen kuin ensimmäinen aalto oli ohitse. Sairaanhoitopiireillä kautta maan on ollut aikaa varautua tilanteeseen ja valmistautua tulevaan. Vaatimukset valmiuslain käyttöönotosta jota esim. Hus on esittänyt, ovat pöyristyttäviä ja osoittavat, että luotetaan pakkoon. Luotetaan siihen, että tilanteen eskaloiduttua, terveydenhuoltohenkilstön voi pakolla laittaa tekemään töitä yli voimavarojensa. Palkkojen kohentamiseen ei olla valmiita vaikka kansalaistenkin tuki asiaan on selkeästi ollut olemassa jo pidempään.

Jo nyt on havaittavissa hoitohenkilöstön uupumista, vajetta henkilöstöstä ja alanvaihtoa. Mikään mitoitus, laki tai aie ei takaa suomalaisille hyvää hoitoa, eikä edes välttämätöntä lopullisesti ellei hoitajia ole. Loputtomasti hoitajia ei voi pakottakaan töihinsä yli jaksamisen, joskus tulee seinä vastaan.

Mitä silloin tehdään? Kuka meidät hoitaa kun hoitajista tulee hoidettavia?