Terveystieteiden aika palata Helsingin yliopistoon

Tehy on jo pitkään esittänyt terveystieteiden tutkintoon johtavan koulutuksen uudelleen käynnistämistä Helsingin yliopistossa. Syynä on työvoiman tarve.

Kuvateksti
Kuva: iStock

Hallitus panostaa neljännessä talousarvioesityksessä osaamiseen ja koulutukseen. Tämä näkyy erityisesti korkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluonteisessa lisäyksessä. Hallitus esittää lähes viisi tuhatta uutta aloituspaikkaa, joista yliopistoon 2600 ja ammattikorkeakouluun 2200. Oletan, että amk:n aloituspaikoista kohtuullinen osa kohdentuu työvoimavaltaiselle sote-alalle.  

Yliopiston aloituspaikkojen lisäyksestä osa pitäisi kohdentaa terveystieteiden tutkintoon johtavan koulutuksen käynnistämiseen Helsingin yliopistossa. Koulutus lakkautettiin 1900-luvun lopussa. 

Uusimaa kaipaa kipeästi uusia terveystieteen maistereita, koska nykyisistä yli- ja osastonhoitajista iso osa on lähellä eläkeikää. Uusimaa tarjoaa sote-palveluja lähes 1,7 miljoonalle asukkaalleen. Myös sote-alan opettajat eri koulutusasteilla lähestyvät eläkeikää.  

Tarvitsemme myös enemmän tutkijoita ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia. Olisi arvokasta, että Suomen suurimmassa yliopistossa olisi mahdollista tehdä terveystieteellistä tutkimusta hoito-, radiografia- ja kliinisessä laboratoriotieteessä.  

Uuden koulutuksen käynnistäminen edellyttää yliopistolta mittavaa valmistelua. Osa aloituspaikkoihin kohdennetusta määrärahasta lienee mahdollista sopia terveystieteiden tutkintokoulutuksen käynnistykseen.