kuva: iStock

Tasa-arvon mallimaassa vielä tekemistä naisen euron puolesta

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutettiin Suomessa reilut 110 vuotta sitten. Suomalaiset naiset saivat silloin äänioikeuden – toisena koko maailmassa. Pitkälti tästä syystä Suomea on perinteisesti pidetty miesten ja naisten välisen tasa-arvon mallimaana. Tälle ajattelulle on toki muitakin perusteita. Pääseväthän naiset Suomessa käytännössä kaikkiin samoihin ammatteihinkin kuin miehet, kun heitä voidaan nykyään nimittää jopa papeiksi ja sotilaiksi.

Silti tässä tasa-arvon mallimaassa naisten euro on palkoista puhuttaessa edelleenkin keskimäärin vain noin 84 % miesten vastaavasta. Tämä on tosiasia aikana, jona demokratian istuttamisesta tähän maahan on kulunut yli sata vuotta. Se on mahdollista, vaikka EU – johon Suomi liittyi jo 25 vuotta sitten – suoltaa jatkuvasti jäsenvaltioitaan sitovia demokratiaa, yhdenvertaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ties mitä tavoiteltavia hyveitä edistäviä direktiivejään mitä erilaisimmista asioista.

”Pirelkää musta kiinni, jotten mä revi mun rahojain”, huusi pohojalaasisäntä takavuosina pesäpallo-ottelussa, kun hänen suosikkijoukkueensa läpilyönti tuomittiin isännän mielestä väärin perustein laittomaksi. Samaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta me koemme jatkuvasti naisten palkoista puhuttaessa. Rahojamme emme revi, koska niitä on aika vähän eikä se asiaa taitaisi auttaa. Mutta oikeasti tämä asia olisi pitänyt hoitaa kuntoon jo ajat sitten.

Sen korjaamiseksi eivät auta vientivetoiset palkkamallit tai hallitusohjelmiin kirjatut nykymuotoiset samapalkkaisuusohjelmat. Joku on laskenut, että niiden avulla miesten ja naisten välinen palkkatasa-arvo voi toteutua joskus 2090-luvulla, ellei ilmastonmuutos ole korjannut meitä kaikkia siihen mennessä. Harva meistä tai edes meidän lapsistamme on niin viriili, että tuon päivän näkee, vaikka ilmastonmuutos saataisiinkin kuriin.

Tämän vuoksi Tehy ja Super julkistivat maaliskuussa palkkatasa-arvo-ohjelman, jonka tavoitteena on kuroa miesten ja naisten välinen palkkaero umpeen seuraavan 10 vuoden aikana. Se on meidän läpilyöntimme 2020-luvulle tultaessa, konkreettinen avaus, jonka tarkoituksena on saattaa asioita keskipitkällä aikavälillä parempaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. Tavoite ei toteudu ilman valtion tähän tarkoitukseen osoittamaa rahaa. Siksi Tehyn ja Superin esittämä malli pitäisi kirjata hallitusohjelmaan. Tulevan hallituksen lisäksi myös sitä seuraavien hallitusten on sitouduttava tämän kaltaiseen ohjelmaan.

Naisten äänioikeus toteutettiin Suomessa aikana, jolloin maata hallitsi yksinvaltaisesti Venäjän tsaari. Hän tuskin oli kuullutkaan tasa-arvosta. Nyt elämme EU:n myötä jonkinlaisen yleiseurooppalaisen demokratian ja yhdenvertaisuuden kukoistuskautta. Kenellä on varaa tänä aikana tuomita Tehyn ja Superin palkkatasa-arvoon tähtäävä läpilyönti laittomaksi?

STTK:n hallitus päätti maanantaina lisätä keskusjärjestön hallitusohjelmatavoitteisiin kirjauksen, joka tukee mainittua tavoitetta. Sen mukaan hallituksen tulee sitoutua poistamaan naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero vuoteen 2029 mennessä. Tavoitteen toteuttamiseksi hallituksen tulee sitoutua palkkatasa-arvoa edistäviin toimiin. Tämä on edistyksellinen kirjaus. Toivotaan, että se rohkaisee kehittämään muille naisvaltaisille matalapalkka-aloille vastaavia ohjelmia. Tasa-arvohan ei ole keneltäkään pois.