kuva: iStock

Tarvitaanko jaksotyötä 2020-luvulla?

Jaksotyö säästää tuotantokustannuksia, kun ylityötä ei juuri tule, vaikka työpäivät venyvät. Yleistyöajassa vuorotyötä tekevien työaikasuojelu ja ylityökorvaukset ovat paremmat.

Hallituksen esityksessä uudeksi työaikalaiksi todetaan, että naiset tekevät miehiä enemmän jaksotyötä. Sitä käytetään ylivoimaisesti eniten terveys- ja sosiaalipalvelualoilla. Samalla erot vuosiansioissa sekä eläkkeissä kasvavat naisten ja miesten välillä.

Tiettävästi missään muussa EU-maassa ei ole jaksotyötä, jossa työaika määritellään kahden tai kolmen viikon jaksoissa. Muualla sairaaloissa työaikaa säädellään tunteina vuorokaudessa ja/tai viikossa. Ylityötä on siten työvuoron jälkeen tehtävä ylimääräinen työ.

Hoitoalalla jaksotyö on sallittu nykyisin vain sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja koko vuorokauden toimivissa lasten päiväkodeissa. Lakiesityksen mukaan jaksotyö sallittaisiin yhä laajemmin. Tehyläisten kohdalla se merkitsisi, että jaksotyötä käytettäisiin sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka toimivat yli 12 tuntia vuorokaudessa. Lisäksi sen käyttö olisi mahdollista päiväkodeissa, joissa edellytetään yötyötä. Jaksotyö olisi sallittu myös edellä mainittujen tukitoiminnoissa.

Jos hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi hyväksytään sellaisenaan, entistä useampi tehyläinen on jaksotyössä. Sitä voidaan käyttää mm. ensihoidossa, kotihoidossa, yli 12 h avoinna olevilla yksityisillä lääkäriasemilla, päiväkodeissa ja veripalveluissa, joissa on nyt käytössä yleissäännöksen mukainen vuorotyö.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava perus- ja ihmisoikeuksista sekä työvoiman suojelusta. Sukupuolten tasa-arvoa on edistettävä erityisesti silloin, kun määrätään palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista. EU:n perusoikeuskirja turvaa oikeuden terveellisiin, turvallisiin ja ihmisarvoisiin työoloihin ja työehtoihin sekä yksityis- ja perhe-elämään.

Jaksotyössä työvuoron pituus voi olla 13 tai jopa 19 tuntia. Viikkotyöaikaa ei ole rajoitettu. Työterveyslaitos suosittelee enintään 8–10 tunnin työvuoroja. Pitkät työajat lisäävät esimerkiksi aivoveritulpan ja mielenterveyden häiriöiden riskiä. Yötyötä sisältävässä vuorotyössä työtapaturmien, rintasyövän, aikuisiän diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa. Laki lisää 24/7-työtä ja työvuorojen epäsäännöllisyyttä. Hallituksen erityksessä ei arvioida, kuinka paljon uusi työaikalaki lisäisi vuoropäivähoidon tarvetta tai mitä vaikutuksia lisääntyvällä yötyöllä olisi lapsiin ja perhe-elämään.

Kun työaikalakia päivitetään 2020-luvulle, vanhalle 1940-luvulla kehitetylle jaksotyölle ei ole enää perusteita. Lain on taattava kaikille perus- ja ihmisoikeudet: terveelliset, turvalliset sekä ihmisarvoiset työolot. Työaikamääräysten on oltava tasapuolisia kaikille ja otettava yksityis- ja perhe-elämä huomioon.