Lapsen etu on varhaiskasvatuksen perusta ja lapsen edun toteutuminen toiminnan punainen lanka.
Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Lasten oikeudet on turvattu Lapsen oikeuksien sopimuksella, joka hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 1989. Suomessa sopimus on ollut voimassa laintasoisena vuodesta 1991. Valtiolla on velvollisuus huolehtia, että sekä lapset itse että vanhemmat ja muut aikuiset, kuten lasten parissa työskentelevät tai lapsia koskevia päätöksiä tekevät, tuntevat lapsen oikeudet.
Lapsen edun ensisijaisuus sopimuksen kolmannessa artiklassa velvoittaa aina harkitsemaan lasta tai lapsia koskevassa päätöksenteossa ensisijaisesti lapsen etua. Myös varhaiskasvatuslakiin on kirjattu, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
Toteutuuko lapsen etu päiväkotien arjessa? Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on paljon hyvää. Usein myös tuudittaudutaan siihen, että asiat ovat hyvin: henkilökunta on koulutettua, ryhmät kansainvälisesti katsottuna pieniä, pihat aidattuja ja turvallisia, leluja riittävästi ja ruokaakin tarjolla.
Parannettavaa on silti.
Kaikkia päätöksiä tehdessä, myös niitä pienimpiä, pitää arvioida päätöksen vaikutus lapsiin. Puhutaan lapsivaikutusten arvioinnista. Se on erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa. Miten lapsen oikeudet toteutuvat? Millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan? Vaikutuksia tulee arvioida aina kun esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tehdään lapsiin kohdistuvia päätöksiä.
Nyt on hyvä hetki yhdessä lähteä muistuttamaan lapsen oikeuksista varhaiskasvatuksessa: Jokaista lasta tai lapsiryhmää koskevaa päätöstä tehdessä tulee arvioida lapsen etu ja vaikutus lapsiin. Minkä kokoinen lapsiryhmä päiväkodissa tänään on? Onko lapsen etu, että tänään otetaan sijainen?