Kuva: Jussi Tuokkola

Lääkehoidon osaaminen päiväkodeissa vähenee

Lähivuosina lääkehoidon osaajien määrä päiväkodeissa pienenee merkittävästi. Samaan aikaan hoidossa on enenevässä määrin lapsia, jotka tarvitsevat lääkehoitoa tai muuta terveydenhuollon osaamista päivän aikana. Yhtälö ei toimi, sillä lapsen lääkehoito ei ole temppu.

Varhaiskasvatuslakiin kirjattu henkilöstörakenteen muutos johtaa siihen, että varhaiskasvatuksen lastenhoitajien määrä vähenee päiväkodeissa. Tulevaisuudessa vain joka kolmas kasvattajista on lastenhoitaja. Muutos on suuri, sillä tällä hetkellä lastenhoitajien määrä on reilusti yli puolet, jopa kaksi kolmasosaa.

Terveydenhuollon koulutuksen saaneet lastenhoitajat eli lähihoitajat ja lastenhoitajat ovat saaneet rinnalleen lastenohjaajat, jotka eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia. Muutosten myötä lääkehoidon osaajien määrä laskee päiväkodeissa. Lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa ja sitä toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt. Muun koulutuksen saaneet ammattilaiset voivat toteuttaa lääkehoitoa vain, jos he itse siihen suostuvat ja jos he saavat asianmukaisen koulutuksen ja luvan toteuttaa lääkehoitoa ja heidän osaamisensa varmistetaan.

Ongelmaksi muodostuu se, että lääkehoito ei ole temppu. Se on paljon enemmän kuin suihkaus astmalääkettä, pillerin anto suuhun tai insuliinin pisto ihon alle. Se on kokonaisvaltaista osaamista lääkehoidon syistä, lääkkeen vaikutuksista ja vaikutusten seuraamista. Toinen näkökulma on se, että lapsen lääkehoitoon osallistuvien henkilöiden osaaminen ja saatavilla olo on varmistettava koko sen ajan, kun lääkehoitoa tarvitseva lapsi on päiväkodissa. Tämä asettaa suuria haasteita henkilöstön työvuorosuunnittelulle, ja mitä vähemmän lääkehoidon osaajia on, sitä suurempia ovat haasteet.

Varhaiskasvatuksessa tarvitaan laaja-alaista osaamista lakisääteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Varhaiskasvatuksen yhtenä tavoitteena edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Tähän tarvitaan terveydenhuollon osaamista ja terveydenhuollon ammattilaisia. Miten tämä varmistetaan, kun osaajien määrää vähennetään suunnitelmallisesti?