Vappu Okkeri: Yhdenvertaisuus on jatkuvaa liikettä parempaan suuntaan

Tehyllä on merkittävä rooli myös yhdenvertaisuuden rakentamisessa ja mielipidevaikuttajana. Myös työhyvinvoinnin lisäämiseen kuuluu keskeisesti, että tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on. Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri puhui yhdenvertaisuudesta Tehyn Pride-bileissä 16.6.2025, julkaisemme esityksen kahtena blogikirjoituksena.

Kuvateksti
Kuva: Pasi Autio

Syrjintä on usein näkymätöntä, ennen kuin sen itse kokee. Tehy-lehti teki verkkokyselyn kaapista tulemisesta. Vastaajat kuuluivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön. Eräs vastaaja sanoi osuvasti: "kaapista tullaan monta kertaa, aina tulee kokouksia, joissa on uusia ihmisiä." Toinen totesi: "hetero-oletus roikkuu kaikkialla kuin happi."

Silti sote- ja kasvatusala koetaan naisvaltaisena alana ehkä turvallisemmaksi kuin monet miesvaltaiset alat.

Syrjintä ei ole vain sitä, että huudellaan perään tai kohdellaan vihamielisesti tai uhataan väkivallalla. Syrjintä on myös sitä, kuka nähdään sopivana työntekijänä, kenen yksityiselämä kiinnostaa enemmän kuin osaaminen, tai kenet oletamme kuuluvaksi johonkin ryhmään pelkän nimen, äänen tai ulkonäön perusteella.

Syrjintä ei aina synny pahantahtoisuudesta, kyse voi olla tietämättömyydestä. Voi olla, ettei ole sanoja tai tietoa. Meillä ei ole kokemusta, tilanne on meille vieras. Ei tarvitse kulkea varpaillaan ja pelätä virheitä. Mutta pitää olla halua kuunnella ja kehittyä.

Toisinaan kyse on kuitenkin nimenomaan ajatusvinoumista. Sisäistetyistä käsityksistä siitä, mikä on normaalia ja mikä poikkeavaa. ”Asia on minulle vieras ja torjun sen”. ”Ennen oli toisin.”

Yhdenvertaisuus kuuluu kaikille

Yhdenvertaisuus ei ole vain vähemmistöjen asia. Se ei ole pelkkää syrjimättömyyttä, vaan tekoja sen eteen, että jokainen voi kuulua joukkoon, tehdä työnsä ilman pelkoa syrjinnästä, vähättelystä tai naurun kohteeksi joutumisesta.

Tehynä meillä on velvollisuus, mutta myös mahdollisuus: Voimme nostaa esiin epäkohtia, kouluttaa, ottaa kantaa ja olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa, jossa jokainen tuntee olevansa hyväksytty, riippumatta sukupuolesta, seksuaalisuudesta, etnisyydestä, kielitaustasta tai toimintakyvystä.

Tehyn ydintehtävä on sosiaali- terveys ja kasvatusalan palkkaedunvalvonta ja työehtojen kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen. Tämän lisäksi Tehyllä on merkittävä rooli Suomen suurimpana sosiaali- terveys- ja kasvatusalan ammattiliittona yhdenvertaisuuden rakentamisessa ja mielipidevaikuttajana.

Tämä ei ole vain juhlapuheiden asia vaan tämä on näkyvää, vaikuttavaa ja johdonmukaista toimintaa, jota Tehy on tehnyt pitkään, erityisesti puheenjohtajamme Millariikka Rytkösen johdolla.

Ajat muuttuvat, ja niin on meidänkin

Jo nyt olemme edistyneet monessa asiassa. Pride-viikosta, tai oikeastaan Pride-kuukaudesta, on tullut koko kansan tapahtuma, jossa tuodaan esiin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.

Muistan itsekin, miten Helsinki Priden tapahtuma kasvoi 2010-luvulla kotoisasta Töölönlahden juhlasta koko kaupungin kattavaksi massiiviseksi kaupunkifestivaaliksi. Mukaan on tullut yhä enemmän työpaikkoja, yhteisöjä ja yrityksiä. Tänä vuonna Helsinki Priden suojelijoina toimivat ensimmäistä kertaa istuva presidentti ja hänen puolisonsa.

Juttelin hiljattain työkaverin kanssa, joka oli osallistunut Vapautuspäiviin jo 80-luvulla. Hän kertoi, kuinka silloin muutamia kymmeniä ihmisiä kulki pitkin Mannerheimintietä. Hämmentävintä oli ihmisten tuijotus. Enää ei niin tuijoteta. Maailma on muuttunut ja tätä me saamme juhlia. Mutta työ jatkuu.

Tänä päivänä monelle on arkipäivää samaa sukupuolta olevien suhteet. Ne eivät enää herätä kysymyksiä, hihityksiä tai epäasiallisia vitsejä kahvipöydässä. Silti vähemmistöjen oikeudet vaativat jatkuvaa työtä ja oppimista meiltä kaikilta.

Tehy-lehti haastatteli 37-vuotiasta sairaanhoitajaa, joka on aloittamassa sukupuolen korjaushoidot. Hän kertoi, että esihenkilölle asiasta puhuminen tuntuu mahdolliselta, mutta muulle työyhteisölle kertominen jännittää. Miten asia otetaan vastaan?

Tämän takia on tärkeää, että työnantajat tarjoavat koulutusta henkilöstölle. Miten kohdata asiakas, potilas tai työkaveri? Keskeisintä on, että työnantajalla on nollatoleranssi syrjintään ja epäasialliseen kohteluun.

Mitä yhdenvertaisuus sitten oikeasti vaatii?

Voisi ajatella, että näin se syntyy automaattisesti, kunhan vain emme syrji ketään. Yhdenvertaisuus vaatii kuitenkin, että mietimme: kenen kokemusta emme tunne tai ymmärrä, kuka ei mahdu mukaan?

Työelämässä tämä voi näkyä pienissä asioissa. Lomake, joka ei hyväksy henkilön oikeaa nimeä. Asiakaspalvelutilanne, jossa ihminen kohdataan oletusten kautta. Yhdenvertaisuus vaatii, että aktiivisesti huomioimme ne, jotka jäävät helposti marginaaliin.

Kun huomioimme vähemmistöt, emme anna etuoikeuksia, vaan korjaamme epätasapainoa, jota emme ehkä itse ole koskaan joutuneet kohtaamaan.

Siksi yhdenvertaisuustyö on meidän kaikkien tehtävä. Ja se on työ, joka kannattaa. Koska työelämä, jossa jokainen voi olla oma itsensä, on työelämä, jossa voidaan paremmin ja samalla työ on tuottavampaa.

Puheenjohtaja Millariikka Rytkösen johdolla Tehy on tehnyt tinkimätöntä tasa-arvotyötä ja laajemminkin ihmisoikeustyötä. Me olemme puolustaneet jäsentemme oikeuksia ja ottaneet kantaa niin syrjimättömyyden kuin oikeudenmukaisuuden puolesta.

Tämä on näkynyt sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämisessä, mutta myös rasisminvastaisessa työssä ja kannanotoissa.

Työ ei ole rajoittunut vain ulospäin. Myös Tehy työpaikkana on osoittanut, että jokainen on tervetullut juuri sellaisena kuin on. Meille Tehyn toimihenkilöille on ollut merkityksellistä, että Tehy on Millan johdolla osallistunut Pride-kulkueeseen vuodesta 2018 alkaen ja oli virallinen Helsinki Pride -tukija myös vuonna 2024.

Näillä teoilla on ollut yhteiskunnallista merkitystä. Mutta samalla ne ovat osoittaneet meille työntekijöille, että meidät hyväksytään juuri sellaisina kuin olemme. Meitä määrittää työmme, ei se, kuulummeko johonkin vähemmistöön.

Pride on juhla, mutta se on myös muistutus.

Muistutus siitä, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät synny itsestään. Ne rakennetaan yhdessä, mutta vastaavasti ne voidaan myös murentaa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat arvoja, jotka vaativat jatkuvaa työtä, jotta eivät heikkene. Ilmapiiri aaltoilee, kiristyen välillä ja siksi tarvitaan tekoja.

Turvallinen ja yhdenvertainen yhteiskunta rakennetaan siellä, missä me teemme töitä, kohtaamme ihmisiä kaupan jonoista työpaikoille.

Yhdenvertaisuus on jatkuvaa liikettä parempaan suuntaan. Ja juuri tätä työtä Tehy tekee.

*

Yhdenvertaisuus ei ole toive, se on velvoite

Syrjinnän ehkäisy ei ole pelkkä hyvän tahdon ele, sillä yhdenvertaiset oikeudet ja niiden turvaaminen on kirjattu lakiin, Vappu Okkeri muistuttaa.