Tehy ei hyväksy hallituksen aikeita pienentää vanhustenhoidon minimihenkilöstömitoitusta 0,4:ään. Potilaan toimintakyky ja avuntarve on oltava henkilöstömitoituksen lähtökohta. Yksittäinen minimimitoitusluku ei riitä, kun arvioidaan onko henkilöstöä riittävästi tarjoamaan laadukasta hoitoa.
Sipilän hallitusohjelmassa yhdeksi säästöjen kohteeksi on otettu ikäihmisten hoito ja sen henkilöstömitoitus. Mitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta hoitajaa tarvitaan yhtä ikäihmistä kohden sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä. Ikäihmisten hoitoon liittyvää henkilöstömitoitusta säädellään vanhuspalvelulaissa sekä sosiaali- ja terveysministeriön antamassa ikäihmistenhoidon laatusuosituksessa.
Laatusuositusta on tarkoitus tarkistaa vuoden 2017 alusta siten, että tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön ehdoton vähimmäismäärä olisi nykyistä matalampi (0,40–0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden). Terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa suositus säilyisi nykyisellä tasolla. Lisäksi opiskelijoita ja ilman koulutusta olevat työntekijöitä voitaisiin laskea mukaan mitoitukseen nykyistä väljemmin.
Laatusuosituksen mukaan suunniteltu henkilöstömitoitus lasketaan jakamalla osaston henkilöstön määrä asiakkaiden määrällä. Jos yksikössä on 20 vakanssia ja 40 potilaspaikkaa, henkilöstömitoitus lasketaan yksinkertaisella jakolaskulla: 20/40 = 0.5.
Mitoitusluku kuvaa todellisuutta vain osittain. Henkilöstöä voi olla esimerkiksi sairaana ja eikä poissaolevalle työntekijälle aina saada sijaista. Lisäksi potilaita voi olla ylipaikoilla. Tämän vuoksi tulee laskea yksikön toteutunut henkilöstömitoitus. Tämän laskemiseen tarvitaan tiedot toteutuneista työvuoroista ja todellisesta potilasmäärästä esimerkiksi viikon ajalta.
Mitoitusluvuissa ei oteta huomioon mm. sitä kuinka paljon asiakkaat tarvitsevat hoitajan apua ja kuntoutusta ja hoitohenkilöstön koulutustasoa ja työkokemusta että fyysisen hoitoympäristön toimivuutta.
Mitoituksen lähtökohtana on potilaiden hoidon tarve. Mitoituksen on oltava joustavaa ja muututtava potilaiden toimintakyvyn muuttuessa. Ikäihmisten hoidon ja palveluiden valvonnan on oltava säännöllistä ja riittävää. Henkilökunnan jaksamisesta ja työhyvinvoinnista on pidettävä huolta, jotta hyvä hoito mahdollistuu ja alalla riittää jatkossakin työntekijöitä.