Töihin aina kun tarvitaan yötä myöten, viidentoista tunnin työpäivä ilman ylitöitä, ei vapaapäivää viikkoihin. Valitettavasti kyse on Suomesta ja työaikalain jaksotyöstä. Tehyläisten arkea.
Työaikalakia ollaan parhaillaan uudistamassa ja samalla työsopimuslakiin tuodaan säädökset niin sanotuista nollasopimuksista. Työaikalain tarkoitus on taata työntekijälle minimiturva muun muassa lepoaikoihin ja enimmäistyöaikaan. Kyse on siis työntekijän suojelusta. Nyt on mahdollisuus parantaa suomalaista työelämää.
Työaikalakia uudistavan työryhmän tuli selvittää soveltamisalan ja erityisesti soveltamisalapoikkeusten ajantasaisuus. Selvitettäväksi annettiin myös jaksotyötä ja yötyötä koskevien säännösten ajantasaistaminen, viranomaislupa- ja ilmoitusmenettelyiden tarpeellisuuden arviointi sekä muut lainsäädännön sujuvoittamistarpeet.
Miksi kuitenkin vuosi sitten lukiessani uudistustyöryhmän toimeksiantoa tuli vahva tunne yritysten eduista? Epäilin vahvasti, että uudistuksen myötä jaksotyö ei olisi enää poikkeus eikä kohta kukaan enää saisi vuorokautisia ja viikoittaisia ylityökorvauksia. Kaikkien pitäisi tehdä 24/7-työtä.
Yritysten pitäisi voida pyöriä nollasopimustyöntekijöillä, jolloin tarvittaessa työhön kutsuttavat vastaisivat yrittäjän riskistä ilman oikeutta ansioihin. Kaikesta voisi sopia huonommin paikallisesti tai mieluummin suoraan järjestäytymättömän työnantajan ja työntekijän välillä. Työaikapankki pitäisi saada joka työmaalle ja sinne tietysti säännöllistä työaikaa kiireisempinä aikana ettei tarvitsisi ylitöitä maksella. Etätyötäkin edistettäisiin, kunhan tulee aina toimistolle kun tarvitaan.
Lukiessani toimeksiantoa huomasin, että siitä puuttuu jotain olennaista - työntekijän terveys ja turvallisuus eli työaikasuojelu. Tässä kohtaa huokaisin syvään ja katsoin luottavaisesti lounaaseen. Onneksi on EU.
Miltä lopputulos sitten vaikuttaa? Heinäkuun toisella viikolla julkaistun hallituksen esitysluonnoksen lausuntoaika päättyi syyskuun ensimmäinen päivä. Yhden työelämän säätelyn keskeisimmän lain lausuntoaika sijoittui suurimaksi osaksi parasta kesälomakautta. Esityksen yleisilmeen mukaan työpäivät ja viikot venyvät, yötyön käyttö lisääntyy ja nollasopimukset hyväksytään lain tasolla.
Työntekijöiden ansiot alenisivat kun joustavien työaikajärjestelyjen, tasoittumisjaksojen ja jaksotyön käytön lisääntyessä ylityökorvaukset vähenisivät. Ensihoidon poikkeusluvat muuttuisivat jaksotyöksi. Kotihoidossa palattaisiin jaksotyöhön, mutta ruokatauko jäisi todennäköisesti omalle ajalle. Tuplavuorot ja raskaat varallaolot jatkuisivat tehyläisillä entiseen malliin. Vuorokausilevon näennäinen parannus jaksotyössä kuittaantuu mahdollisuudella kuitenkin käyttää löyhin perustein yhdeksän tunnin lepoaikaa. Jos vuorokausilevosta poiketaan, riittää että työntekijälle tulee jossain vaiheessa 11 tuntia pidemmän lepoaika.
Uudistuksessa jalkoihin on odotetusti jäänyt työaikasuojelu, joka Suomen juhlavuoden kunniaksi näyttää palaavan pitkälti takaisin 1900–luvun alkupuolelle. Työntekijän kanssa voisi sopia jopa yli 48 viikkotyöajan ylittävästä työajasta. Joustojen myötä todennäköisesti työssä olevien kuormitus kasvaisi ja työttömien työnsaanti vaikeutuisi.
Marraskuun lopulla vietetään Suomen ensimmäisen työaikalain100-vuotisjuhlaa. Siinä säädetty kahdeksan tunnin vuorokautinen työaika ja ylityön enimmäismäärät kuulostaa työaikasuojelullisesti nyt ehdotettua uudistusta paremmalta.
Lain jatkovalmistelussa tulee keskittyä työaikadirektiivin hengessä työntekijän terveyden ja turvallisuuden suojelun sekä joustoihin, jotka eivät näitä tavoitteita vaaranna.