Korona pelastaa kuntien talouden?

Ensi kuulemalta aivan outo otsikko näyttää talousfaktan perusteella pitävän paikkaansa. Kuntien taloudellinen tilanne on kohenemassa vuosina 2020 ja 2021 verrattuna sitä edeltäviin vuosiin. Syynä tietysti ovat valtion mittavat tukitoimet. Luvut käyvät ilmi valtiovarainministeriön kuntatalousohjelmasta.

Kuvateksti
kuva: iStock

Taulukko: Kuntien ja kuntayhtymien taloudellisia suureita vuosille 2019 - 2022, luvut mrd. euroa (VM 2020)

 

Karkeiden lukujen perusteella näyttää siltä, että korona on kuntataloudelle ollut enemmän etu kuin haitta. Koronavuoden 2020 vuosikate on tuplasti enemmän kuin viimeisen ”normaalin” vuoden vuosikate. Myös vuosi 2021 näyttäisi olevan taloudellisesti kunnille kohtuullinen. Ei puolta puhetta siitä, etteikö kuntien taloustilanne ole hankala. Siihen on monia syitä: sote-uudistuksen odotuksen kiihdyttämä investointiaalto, poliittinen kyvyttömyys nostaa veroja, rakenteellisesti tehoton toiminta jne.

Mutta koronaepidemia ei ole heikentänyt kuntien taloutta. Kuntien talousongelmat ovat koronasta riippumattomia.

Näyttää hyvin todennäköiseltä, että tilanne tulee sekä vuonna 2020 että 2021 olemaan ennustettua parempi. Korona on iskenyt kuntatalouteen kahdella tavalla. Verotulot ovat hiipuneet ja menot lisääntyneet. Tämän kaiken – korkojen kanssa – on valtio maksanut. Tukitoimet on tehty ennusteiden mukaan, jotka näyttävät viimeisimpien tietojen nojalla aavistuksen liian pessimistisiltä.

Otetaan yksi esimerkki. Vuoden 2020 palkkasumman oletetaan pienenevän 2,0 %. Palkkasumman kehitys määrittelee melko pitkälle verotulojen kehityksen. Vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana kansantalouden palkkasumma laski ”vain” 1,6 %, joten kuntien verotulot laskevat lähes sata miljoonaa euroa vähemmän kuin on ennakoitu. Jonkinlainen lottovoitto tämäkin, ei ehkä 7 oikein, mutta 6 ja lisänumero.  

Kaiken kaikkiaan vuodesta 2020 on muodostumassa kuntataloudessa paras moniin vuosiin - tai pitäisikö sanoa: vähiten huono.

Siellä täällä kuntakentässä tehdään säästötoimia ja lomautuksia. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että säästö- ja lomautusintoa on siivittänyt helppo peruste: korona. Perustelu on muuten ihan hyvä, mutta se ei pidä paikkaansa. Siinä on yksi pulma: ei pidä yhtä faktojen kanssa. On käynyt niin kuin useasti, että fakta pilaa hyvän tarinan.
 

Ralf Sund oli tänään aamulla MTV:n Uutisaamussa haastateltavana aiheesta koronan vaikutus kuntien talouteen.