Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi 26.3.2026 lausuntonsa koulutusta uudistavaan lakiesitykseen (HE 197/2025 vp). Lausunto sisältää eriävät mielipiteet, joissa oppositioedustajat luonnehtivat esitystä epäonnistuneeksi ja vaikutuksiltaan haitalliseksi kätilökoulutuksen osalta. Kaikki oppositioedustajat vaativat kätilökoulutuksen muuttamista tutkintoon johtavaksi, 120 opintopisteen laajuiseksi ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi.
– Ylempi ammattikorkeakoulututkinto selkeyttäisi urapolkuja, nostaisi osaamistasoa ja varmistaisi myös EU:n edellyttämän pätevyyden tunnustamisen ilman lisävaatimuksia. Tämä olisi kestävämpi ja houkuttelevampi ratkaisu, ja siksi esitys olisi tullut palauttaa uuteen valmisteluun, sanoo valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru tiedotteessa.
Ehdotus ylemmästä korkeakoulututkinnosta on täysin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn aiemman ehdotuksen mukainen. Tehyn asiantuntijat ovat olleet myös sote-valiokunnan kuultavina.
– On upeaa, että Tehyn pitkäaikainen vaikuttamistyö tuottaa tulosta, meitä on kuultu. Haluan kiittää näitä valiokunnan jäseniä kätilön työn vastuullisuuden ymmärryksestä, ja mitä työn hoitaminen ja ammatin vaaliminen koulutukselta vaatii. On todella sääli, että maamme hallitukselta ei sen sijaan tunnu tähän ymmärrystä riittävän, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Tehy teki ehdotuksensa vastauksena hallituksen lakiesitykseen, joka on poistamassa mahdollisuuden suorittaa sairaanhoitajan, ensihoitajan ja kätilön koulutukset kaksoistutkintona. Nykyisellään lakiesityksen muutokset pidentäisivät kätilön ammattiin pätevöittävää koulutusta nostamatta sen tasoa.
Useissa maissa maisteritasoa
Tehy on jo pitkään pitänyt esillä sitä, että kätilökoulutusta uudistettaessa täytyy huomioida kätilön ammattiin edellytettävän koulutuksen laajuus ja korkeatasoisuus sekä ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset.
Kätilötyössä vaaditaan korkeaa kliinistä asiantuntijuutta ja itsenäistä päätöksentekoa, minkä vuoksi useissa Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Euroopan maissa kätilökoulutus on jo maisteritasoista tai sisältää ylemmän korkeakoulututkinnon elementtejä.
– Kätilökoulutuksen nostaminen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tasolle olisi sekä linjassa kansainvälisten suositusten kanssa että turvaisi Suomessa laadukkaan kätilötyön, sanoo Tehyn yhteiskuntasuhteiden päällikkö Ira Hietanen-Tanskanen.
Nykyinen Suomen kätilökoulutus ei täytä EU:n ammattipätevyysdirektiivin mukaisia vaatimuksia, siksi sitä ei ole voinut tunnustaa automaattisesti muissa unionin maissa.
– Olemme tästäkin syystä Tehynä jo pitkään vaatineet, että kätilökoulutus vastaisi ammattipätevyysdirektiivin vaatimuksia uudistamalla se ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi, sanoo Tehyn koulutusasioiden päällikkö Juha Kurtti.
Ensihoitajien ammattinimike suojattava
Valiokunnan lausunnossa nostettiin yksimielisesti esiin myös tarve ensihoitajien ammattinimikkeen suojaamisesta lausumaehdotuksessaan. Siinä todetaan, että lainsäädännön yhteydessä säädettäisiin oikeudesta harjoittaa ensihoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.
Tehy on ajanut jo pitkään ensihoitajien ammattinimikkeen lisäämistä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölakiin, ja kannattaa valiokunnan lausumaehdotusta lämpimästi.
Lisätietoja: Tehyn yhteiskuntasuhteiden päällikkö Ira Hietanen-Tanskanen, p. +358 45 127 7488, ira.hietanen-[email protected]
