Hoitotyön johtajat tarvitsevat kunnon resurssit johtaakseen vastuullista toimintaa tulevilla hyvinvointialueilla.
Mitä ovat nämä vaaditut hoitotyön resurssit? Resurssit ovat riittävä määrä koulutettua ja osaavaa hoitohenkilöstöä, toimintaan sopivat tilat ja laitteet sekä aikaa johtaa hoitotyötä, kohtuullinen määrä hoitotyön ammattilaisia johdettavana sekä se raha, jolla koko toiminta mahdollistetaan.
Hoitotyön johtamisella muutos voidaan mahdollistaa huomioimalla sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevän suurimman henkilöstöryhmän hyvä johtaminen ja johtamisen resurssit.
Hyvät palvelut vaativat hyvää johtamista, toimivaa yhteispeliä kaikkien sote-ammattiryhmien välillä, ehjiä hoitoketjuja ja asiakaslähtöistä ajattelua. Tarvitaan myös tarpeeksi rahaa ja tarpeeksi osaavaa henkilökuntaa.
Hoitotyön johtajat eri organisaatiotasoilla varmistavat henkilöstön saatavuuden, pysyvyyden ja työhyvinvoinnin. He organisoivat ja kehittävät hoitotyötä sekä mahdollistavat henkilöstön jatkuvan ammatillisen kehittymisen. Hoitotyön johtajilla pitää olla hoitoalan koulutus ja heitä tulee olla riittävästi kaikilla organisaatiotasoilla.
Johtamisen tavoitteena on hyvinvoivan henkilöstön lisäksi asiakkaan / potilaan sujuva palvelu. Tähän tavoitteeseen päästään, kun työntekijät sosiaali- ja terveysalalla ovat saaneet kunnon perehdytyksen työhönsä ja he saavat tehdä koulutusta vastaavaa työtä ja heillä on hyvät työolot.
Tehyn tekemän kyselyn mukaan hoitohenkilöstö ei saa pidettyä taukoja työpäivän aikana. Henkilöstön on pystyttävä pitämään ansaitut taukonsa. Osaavan henkilöstön työhyvinvoinnista tulee nyt huolehtia, jotta meillä on myös tulevaisuudessa hoitajia, jotka pitävät kansalaisista huolta.
Hoitotyön koulutustasosta ei ole varaa tinkiä: laadukas hoito onnistuu vain, jos sen tekijöinä on koulutettuja ja motivoituneita huippuosaajia.
Henkilöstömitoituksessa on tärkeää huomioida henkilöstön riittävä osaaminen joka työvuorossa. Tehyn tekemän tutkimuksen mukaan riittävä osaaminen toteutui työvuoroissa aina (20,3 %) ja usein (40,6 %). Työhyvinvoinnin ja työn organisoinnin kannalta tämän tulisi toteutua kuitenkin vieläkin useammin.
Terveys ja hyvinvointi ei synny ilmaiseksi. Tinkiminen nyt aiheuttaa vielä isomman laskun tulevaisuudessa. Suomi käyttää OECD-vertailun mukaan vähemmän rahaa sote-palveluihin kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat.
Hoitajapula uhkaa sote-sektorin isojen uudistusten toteutusta (esimerkiksi vanhuspalvelulain mitoitus, seitsemän päivän hoitotakuu, sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuminen). Hoitajapula on uusille hyvinvointialueiden päättäjille iso haaste, jota torjutaan laittamalla hoitajien palkkaus ja työolot kuntoon.
No niin siinä se resurssiresepti tulevat päättäjät! Nyt on tärkeää äänestää aluevaaleissa, jotta omalle alueelle saadaan hyvinvointia niin hoitotyön ammattilaisille kuin hyvinvointialueen käyttäjille.