Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy kampanjoi avainsanoilla, jotka käsittelevät Tehyn eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteita. Tavoitteet on kiteytetty viiteen päättäjille suunnattuun avainsanaan, jotka ovat resurssit, laatu, osaaminen, johtaminen ja tasa-arvo. Lisätietoja Tehy.fi/avainsanat. Tässä blogissa käsitellään osaamista.
Ovatko uudet ehdotukset tutkintorakenteen muuttamisesta järkeviä toimivien työmarkkinoiden kannalta? Kätilöt, terveydenhoitajat tai ensihoitajat ovat voineet sijoittua tutkintojen ja laillistumisen perusteella melko joustavasti myös sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään sairaanhoidollista osaamista. Linjaus on ollut terveydenhuollon ammattihenkilölain tavoitteen mukainen, kun ammattihenkilöiden käytettävyys on laajaa.
Onko kuitenkaan järkevää, että kätilöt, terveydenhoitajat tai ensihoitajat sijoittuvat sairaanhoitajan tehtäviin, kun jokaisen tutkinnon olisi tähdättävä kyseiseen ammattiin? Kaksoistutkinnot ovat luultavasti heikentäneet ammattikohtaista työvoimatarpeen ennakointia, sillä valmistuneet ovat voineet sijoittua laajasti eri tehtäviin.
Vuonna 2001 Opetusministeriö julkaisi ns. TERVA-raportin, ”Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuneiden ammatillinen osaaminen.” Sen mukaan ensihoitajan (240 op), kätilön (270 op) ja terveydenhoitajan (240 op) tutkinnot perustuvat sairaanhoitajan (210 op) tutkintoon ja sisältävät siten sen osaamisen, jota sairaanhoitajakoulutus edellyttää.
Kätilön ja terveydenhoitajan tutkinnon suorittaneet ovat saaneet myös ns. kaksoislaillistuksen. Se tarkoittaa, että kätilöt ja terveydenhoitajat laillistetaan koulutuksen perusteella terveydenhuollon ammattihenkilöiksi myös sairaanhoitajina, ensihoitajat terveydenhuollon ammattihenkilöiksi sairaanhoitajina.
Kun ammattikorkeakoulujen (AMK) autonomia vahvistuu, Opetus- ja kulttuuriministeriöllä (OKM) ei ole enää TERVA-raportin kaltaista, ohjaavaa roolia kansallisten ja tutkintokohtaisten osaamisvaatimusten laadinnassa. Sen sijaan suomalaisen sairaanhoitajakoulutuksen sisältöjä on kehitetty mm. yhteistyönä ammattikorkeakoulujen koulutushankkeissa. Niiden tuloksena on määritelty sairaanhoitajan osaamisvaatimukset. Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arviointia kehitetään uudelleen Savonia-AMK:n koordinoimassa hankkeessa (yleSHarviointi-hanke). Sen yhteydessä päivitetään osaamisvaatimukset ja sisällöt 180 op:n osalta suomalaisessa sairaanhoitajakoulutuksessa.
Opetussuunnitelmaan liittyvää yhteiskehittelyä on vastaavasti tehty myös kätilö-, terveydenhoitaja- ja ensihoitajakoulutuksessa niiden ammattikorkeakoulujen kesken, joilla on edellä mainittujen alojen tutkinnonanto-oikeus. Vaatimukset, jotka liittyvät ammattipätevyysdirektiivin kätilökoulutukseen, ovat Suomessa käynnistäneet keskustelun koulutusrakenteiden uudistustarpeesta. Direktiivissä määritelty koulutuksen vähimmäispituus ei ole tällä hetkellä riittävä, jotta automaattisen tunnustamisen edellytykset täyttyisivät EU:ssa. Terveydenhoitajakoulutuksen kansainvälinen vertailu on hankalaa juuri kaksoistutkintorakenteen vuoksi.
OKM antoi viime vuonna Metropolian ja Tampereen ammattikorkeakouluille tehtäväksi selvittää, voiko ko. tutkinnot siirtää ylemmiksi ammattikorkeakoulututkinnoiksi. Raportointi on vielä kesken, mutta näyttää siltä, että ne puoltaisivat tutkintojen soveltuvuutta ylemmiksi AMK-tutkinnoiksi. Pohjakoulutusvaatimuksena olisi sairaanhoitajan AMK-tutkinto. Ensihoitajakoulutuksen osalta vastaavaa selvitystyötä ei ole käynnistetty. Tapasin viime vuonna ensihoitajaopettajien AMK-verkostoa ja heidän mielestään selvitykselle ei olisi tarvetta. Sen sijaan olisi pohdittava, mikä on ensihoitajien ammatinharjoittamisoikeuteen liittyvän laillistamismenettelyn tulevaisuus, kun ammattihenkilölakia kehitetään. Laillistetaanko ensihoitajat jatkossakin sairaanhoitajiksi? Ensihoitajan ammatin kansainvälinen tunnustaminen on jo viety ammattihenkilölakiin.
Ehdotettu muutos kätilöiden ja terveydenhoitajien koulutukseen purkaisi suomalaisen kaksoistutkintorakenteen ammattikorkeakouluissa. Se edellyttäisi muutoksia myös ammattikorkeakoulun lainsäädäntöön, koska ylemmät AMK-tutkinnot ovat tällä hetkellä laaja-alaisia eivätkä siten ammattikohtaisia. OKM:n mukaan tähän koulutusrakenteeseen liittyvä lainsäädäntövalmistelu siirtynee mahdollisesti tulevan hallituskauden ohjelmistoon.
Keskustelussa tutkintorakenteista olisi arvioitava myös työn murroksen vaikutukset ammattien muuttumiseen ja tehtäväkuvien laajentamiseen. On oletettavaa, että tiukatkin ammattikohtaiset tehtävärajaukset höllentyvät. Silloin henkilön osaaminen ratkaisee, ei tutkinto. Ja kyseistä osaamista tuetaan nimenomaan jatkuvan oppimisen keinoin.
Suomessa käytetään terveysalan AMK-tutkinnoissa edelleen joka tapauksessa melko uniikkia kaksoistutkintorakennetta. Tulemme sen kanssa kyllä toimeen. Olemme valmiit arvioimaan mahdolliset tutkintorakenteen muutoksen vaikutukset ko. ammattihenkilöiden ammatilliseen ja taloudelliseen edunvalvontaan. Ammattikorkeakoulujen on sitä ennen kiinnitettävä huomiota siihen, että kaksoistutkintojen tuottama osaaminen yhdenmukaistetaan.