Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta, jolloin niille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen. Uudistus edellyttää myös palvelujen kehittämistä, jossa erityisesti kiinnitetään huomiota perustason palvelujen vahvistamiseen ja painopisteen siirtämiseen ennaltaehkäisevään työhön.
Merkille pantavaa on, että hyvinvointialueen palveluiden kehittäminen edellyttää myös henkilöstön osaamisen kehittämistä. Palveluiden uudistaminen ei onnistu ilman osaavaa ja koulutettua henkilöstöä.
Millaista osaamista tulevilla hyvinvointialueilla tarvitaan?
Osaamista edellytetään ainakin perustason palveluiden vahvistumiseen. Tällöin mm. terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn osaaminen ovat tärkeässä asemassa. Palveluissa pyritään katkeamattomiin palveluketjuihin. Tarvitaan laaja-alaista ymmärrystä palvelukokonaisuuksista, asiakas- ja palveluohjausosaamista sekä ammattien välisen osaamisen kehittämistä.
Tulevaisuuden sote-keskuksessa toimivat alan ammattilaiset tarjoavat laaja-alaisia peruspalveluja kansalaiselle yhden yhteydenoton periaatteella. Toimintatapojen kehittämisessä hyödynnetään aiempaa rohkeammin digitaalisia ratkaisuja. Mm. tietojärjestelmiin, etävastaanottoon tai liikkuviin palveluihin sekä muuhun digitalisaatioon liittyvälle osaamiselle on varmasti kysyntää.
Peruspalveluiden ohessa uudistuvat hoito-, tutkimus- ja kuntoutusmenetelmät edellyttävät erikoissairaanhoidossa työskenteleviltä ammattilaisilta myös osaamisen kehittämistä. Erikoisalakohtainen osaaminen ei tässä suhteessa ole laaja-alaisen osaamisen vastinpari vaan toisiaan täydentävä. Laakereille ei voi jäädä lepäämään.
Onko sote-uudistukseen liittyvään osaamisen kehittämiseen jo reagoitu? No ainakin siltä osin, että sosiaali- ja terveysministeriö on perustanut osana alueellista toimeenpanoa erillisen johtamisen ja osaamisen valmisteluryhmän.
Valmisteluryhmä on aloittanut tarkastelemaan johtamisosaamista hyvinvointialueilla. Tämä on luonnollinen lähtökohta, koska tulevien hyvinvointialueiden uudet johtajat ja esihenkilöt johtavat henkilöstönsä ammatillista kehittämistä.
Kyse on osaamisen johtamisesta uudessa toimintaympäristössä. Lisäksi hyvinvointialueille on annettu lakisääteinen tehtävä tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon osaamis- ja työvoimatarpeen arviointia ja ammatillisen osaamisen kehittämistä yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa sekä muiden koulutusviranomaisten, työhallinnon ja maakuntien liittojen kanssa.
Sote-uudistuksen edellyttämiä osaamistarpeita kartoitetaan myös kansallisilla hankkeilla, kuten SOTEKO-hankkeella ja Kunfossa.
Yhteiskunta ja työelämä tulee muuttumaan alkaneen vuosikymmenen aikana tiheämmin kuin koskaan aikaisemmin. Pelkästään tämä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta säännöllistä ammattitaidon ylläpitoa ja sen kehittämistä.
Tähän päälle vielä sote-uudistus niin on päivän selvää, että sote-alan ammattilaisten koulutus- ja osaamistasosta ei voida tinkiä. Väestön on saatava laadukasta hoitoa uusilla hyvinvointialueilla.