Auttaja uupuu lomatta – Pelkkä arjesta selviytyminen on sankariteko

Tuleva kesä ja ”uusi normaali” eivät näyttäydy aurinkoisena ja iloisena asiana kaikille. Yksi joukko on vaarassa jäädä ilman riittävää vuosilomaa.

Kuvateksti
Kuva: iStock

Maan hallitus linjasi 4.5.2020, että Suomi siirtyy hallittuun koronaepidemian hidastamiseen ns. hybridistrategiaan. Kokoontumisrajoitukset lievenevät, kirjastot ja ravitsemusliikkeet saavat avata kesäkuun alussa ovensa. Moni kansalainen iloitsi sosiaalisessa mediassa, että nyt voi järjestää pienimuotoisia kesäjuhlia ja lauantairavitkin pelastuvat.

Sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan oikeuksia rajoittavat valmiuslain pykälät säilyvät. Niiden jatkamisasetus sallii palvelussuhteen ehdoista (kuten ylityö ja vuosiloma) poikkeamisen ja irtisanomisoikeuden pidentämisen. Hallitus esittää jatkamista kesäkuun loppuun. Lähetekeskustelu asiasta käytiin eduskunnassa eilen.

Hetemäen raportissa todetaan, että asetusta on käytetty nimenomaan sote-sektorilla vuosilomien siirtämisiin ja keskeyttämisiin. Käytännössä moni alan työntekijä on työskennellyt koko poikkeuksellisen kevään ilman lomapäiviä. Ilman vuosilomaa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa työntekijän lepo ja kokonaisvaltainen palautuminen.

Koronapäiväkirjaa pitänyt hoitaja kirjoittaa Sairaanhoitaja-lehdessä: ”Viime viikko oli raskas, nukuin koko viikonlopun”. Hänen ja hänen kollegoidensa palautuminen vaativasta keväästä alkaa olla mahdotonta. On myös selvää, että koko viikonlopun nukkuva työntekijä ei jaksa olla läsnä lapsilleen tai puolisolleen, saati käyttää kesäkuussa avautuvia ravitsemusliikkeen palveluksia. Arjesta selviytyminen on jo sankariteko.

Sosiaali- ja terveysalan ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat viimeistään tämän kevään aikana kehittäneet itselleen resilienssiä eli psyykkistä joustokykyä, mutta rajansa kaikella. Ihminen ei ole robotti, joten ammattilaisemme tarvitsevat vuosilomansa.

Joudumme elämään koronaviruksen kanssa todennäköisesti vielä pitkään. Tarvitsemme ammattilaisemme myös tulevana syksynä ja talvena jatkuvassa kamppailussa. Puhumattakaan siitä, että hoitojonoissa odottaa moni kansalainen pääsyä ammattilaisten luokse.

Valmiuslain 93§:n lopussa todetaan, että palvelussuhteen ehdoista poikkeaminen ei saa aiheuttaa vaaraa työturvallisuudelle tai työntekijän terveydelle. Pitkään jatkunut henkinen ja fyysinen väsymys johtavat ennen pitkää uupumukseen ja työkyvyn menettämiseen. Siihen meillä ei ole varaa. Uupunut auttaja ei pysty auttamaan ketään.

8.5. klo 11.30 tekstistä poistettu maininta varhaiskasvatuksesta.