Kuva: Ari Korkala

Ammatin kehittämisen eettinen vastuu kuuluu kaikille

Yhteinen ja jaettu arvopohja on ammatin tuntomerkki: ammattilainen ei toimi vain omien arvojensa perusteella vaan yhteisesti sovittujen arvojen mukaisesti. Meneillään olevat sosiaali- ja terveydenhuollon muutokset haastavat keskeisesti myös hoito- ja terveysalan ammattilaisen työtä. Toimintaympäristön muutokset, tiedon lisääntyminen, asiakkaan ja potilaan roolin muuttuminen ja ammattilaisten oman aseman vahvistuminen nostavat esiin kysymyksen työtä ohjaavista ammatin arvoista ja niiden merkityksestä. 

Eettinen keskustelu hoidon ja terveydenhuollon kaikilla alueilla on erittäin ajankohtaista. Asiakkaiden ja potilaiden asemassa uutena näkökulmana on valinnanvapaus, mutta edelleen ajankohtaista on kysymys siitä, miten voidaan varmistaa itsemääräämisoikeus myös kaikkein haavoittuvimmille asiakas- ja potilasryhmille kuten mielenterveyshoidossa oleville, vanhuksille ja lapsille. Hyvän hoidon toteutumisen keskiössä ovat myös kysymykset teknologian käytöstä hoidossa, palveluiden saatavuudesta ja arvioinnista sekä hyvästä kuolemasta.

Ammatin arvoperustan tunteminen ja vahvistaminen ovat merkityksellisiä sekä yksittäisen ammattilaisen että koko ammattikunnan näkökulmista. Olennaista on, että ne kertovat asiakkaille ja potilaille, millaista hoitoa ja palvelua on odotettavissa ja millaisia asioita siinä pidetään arvokkaina. Terveydenhuoltoa ohjaavat arvot nostavatkin asiakkaan ja potilaan keskiöön: ihmisarvon kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, itsemääräämisoikeus, hyvän tekeminen ja pahan tekemättä jättäminen kohdistuvat kaikki luovat mielekkyyden ja suunnan työlle. Siten ammattilaisen eettinen vastuu ja valta on hoitaa hyvin jokainen potilas ja asiakas. Tämän varmistaminen on paitsi yksittäisen ammattilaisen, myös koulutuksen ja johtamisen tehtävä. 

Arjen työssä eettisen keskustelun tarve on ilmeinen. Eettisten kysymysten tunnistaminen tekee näkyväksi perustehtävän ja luo perusteet työlle. Huomionarvoista on myös se, että nykyisessä koulutusjärjestelmässä etiikan opetusta on eri koulutusasteilla vähennetty. Tämä vuoksi sekä täydennyskoulutukselle että mahdollisuuksilla arjen eettisiin keskusteluihin on erityinen tarve. Eettisiä keskusteluja tulee käydä myös yhdessä ja yhteistyössä eri ammattiryhmien ja toimijoiden välillä: terveydenhuollon yhtenäinen arvopohjan toteutuminen edellyttää toisten kuuntelua, toisilta oppimista ja erilaisten näkökulmien tunnistamista ja yhteensovittamista. 

Tehy on käynnistänyt eettisten toimikuntien toiminnan vuonna 2005. Eettinen toimikunta toimii Tehyn asettamana ja Tehyn resursseilla, mutta sen toimintaa ohjaa riippumattomuus. Riippumattomuus tarkoittaa sitä, että toimikunta ei ole osa edunvalvontaa vaan tarkoituksena on tarkastella eettisiä kysymyksiä sitoutumattomasti. Siten toimikunnan työskentelyn johtavana tekijänä on asiakkaan ja potilaan hyvä hoito. Toimikunnan tehtävänä on hoidon ja terveydenhuollon arkieettisten kysymysten käsittely, eettisten teemojen, keskusteluaiheiden ja kannanottojen valmistelu sekä eettisten kysymysten esillä pitäminen Tehyn toiminnassa. Lisäksi tehtävänä on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun esimerkiksi järjestämällä seminaareja tai muita tilaisuuksia. Tarvittaessa toimikunta käsittelee myös yksittäisten jäsenten esiin tuomia eettisiä kysymyksiä. Aiemmat neljä toimikuntaa ovat käsitelleet ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä, tehneet keskustelualoitteita sekä kirjoittaneet eettisistä kysymyksistä ammatti- ja sanomalehtiin sekä toimittanut etiikkaa käsitteleviä julkaisuja. Lisäksi toimikunta on kymmenen vuoden ajan järjestänyt sosiaali- ja terveydenhuollon etiikan koulutuspäivän yhteistyössä Lääkäriliiton, Etenen ja Talentian kanssa.

Tehyn eettisen toimikunnan kokoonpano 2017-2019

Kirsi Coco
Taisto Hakala
Lilli Häyhänen
Mari Kangasniemi
Tarja Kela
Lauri Kuosmanen
Laura Leppänen
Jaana Rautiainen
Susanna Ruokolainen
Susanna Ruuskanen
Helena Siipi
Kirsi Sillanpää