Kuva: iStock

Puutu epäammatilliseen toimintaan

Hoitotyöntekijöiden työ perustuu ammattietiikkaan ja tehtävää vastaavaan koulutukseen. Suurin osa työntekijöistä toimii eettisesti ja on sitoutunut tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Siitä huolimatta hoitotyössäkin ilmenee epäammatillista toimintaa. 

Epäammatillinen toiminta voi kohdistua potilaisiin tai työkavereihin, ja se voi olla tahallista tai tahatonta. Toiminta näkyy esimerkiksi potilaan oikeuksien tai potilasturvallisuuden laiminlyöntinä, huonona käytöksenä tai työtehtävien laiminlyöntinä. Usein epäammatillisen toiminnan taustalla on päihteiden väärinkäyttö tai henkilökohtaisen elämän ongelma. Taustalla voi olla myös työtekijän heikentynyt työkyky tai puutteita ammatillisessa osaamisessa.

Puuttuminen – osaamista ja eettistä rohkeutta

Hoitotyöntekijöiden epäammatilliseen toimintaan puuttuminen on ja sen on oltava esimiehen, mutta myös jokaisen ammattilaisen tehtävä. Varhainen puuttuminen voi estää ongelmien kasautumisen ja vahingot sekä asiakkaille, potilaille että työntekijälle itselleen ja työyhteisölle. Esimiehellä on keskeinen rooli epäammatillisen toiminnan ennaltaehkäisyssä. Hän voi vaikuttaa tukemalla vaikeiden asioiden käsittelyä, järjestämällä riittävää ja sopivaa täydennyskoulutusta sekä eettiseen että kliiniseen osaamiseen, ja luomalla avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin. Myös selkeät tavoitteet työssä ja palaute vähentävät riskiä epäammatilliseen käyttäytymiseen.

Työyhteisön roolina on ammattietiikan toteutumisessa oltava arjen käytäntö. Sekä omaa että toisten toimintaa on seurattava ja arvioitava jatkuvasti. Se on pohdintaa, joka sisältyy arjen kaikkiin toimintoihin: toteutuvatko hoito ja palvelu eettisesti ja asiakasta kunnioittaen. Epäammatillisen toiminnan puheeksi ottaminen kollegoiden välillä on todettu vaikeaksi ja edellyttää moraalista rohkeutta. Se edellyttää, että työntekijä tuntee työtä ohjaavat arvot ja tunnistaa niiden toteutumisen käytännön työssä. Hän osaa keskustella toteutuksesta ja epäkohdista niin potilaiden ja asiakkaiden kuin työkavereiden ja esimiestenkin kanssa. 

Valvonta tukee laatua ja johtamista

Tavallisesti työnantaja havaitsee ja korjaa epäammatillisen toiminnan eikä valvontaviranomaista tarvita. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa hoidon laatu ja potilasturvallisuus ja se, että hoitotyöntekijät toimivat asianmukaisesti ja kunnioittavat potilaiden oikeuksia. Valvontaviranomaisten keinot eivät ulotu kaikkialle, siksi omavalvonta on tärkein. Sillä taataan hyvä hoito ja potilaiden oikeudet. Esimiehen rooli on tärkeä omavalvonnassa. Hän vastaa, että epäammatillisesti toimivan hoitajan toiminta keskeytetään ja siitä tehdään ilmoitukset valvontaviranomaisille. Samaan aikaan suunnitellaan, minkälaista apua ja tukea työntekijä tarvitsee ja miten ne järjestetään.

Etiikka – kaikessa toiminnassa

Hyvän hoidon toteutuminen edellyttää, että kaikkeen epäammatilliseen toimintaan puututaan. Työyhteisöissä on tunnistettava ne tekijät, joilla epäammatillisen toiminnan syntyminen voidaan minimoida, niin yksittäisten työntekijöiden kuin koko työyhteisönkin toiminnassa. Se on jokaisen ammattilaisen vastuulla.

Toimikunta kuuli Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkasta ja tohtorikoulutettava Oili Papinahoa Turun yliopistosta.

Tehyn eettinen toimikunta

Anna Blubaum
Kirsi Coco
Taisto Hakala
Mari Kangasniemi
Tarja Kela
Lauri Kuosmanen
Laura Leppänen
Jaana Nyman
Susanna Ruokolainen
Susanna Ruuskanen
Helena Siipi
Kirsi Sillanpää