Sote- ja varhaiskasvatusalan houkuttelevuus vähenee työntekijöiden mielestä entisestään, jos Petteri Orpon (kok.) kaavailema lakimuutos määräaikaisuuksiin toteutuu. Muutos antaisi työnantajille mahdollisuuden tarjota uusille työntekijöille vuoden määräaikaisen työsopimuksen perusteetta. Lisäksi lakimuutos muuttaisi työntekijöiden mielikuvia työnantajista aiempaa kielteisimmiksi.
Tulokset ilmenevät sosiaali- terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn kesällä 2025 jäsenilleen teettämästä kyselystä, johon vastasi 2553 ihmistä.
Määräaikaisuuksien lisääminen vähentäisi valtaosan työhaluja alalla ja lisäisi selvästi myös halukkuutta vaihtaa alaa. Vastaajista selvä enemmistö, 87 prosenttia, on joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että jos määräaikaisia työntekijöitä aletaan käyttää vakituisten kustannuksella, halukkuus tehdä nykyisenkaltaista työtä vähenee. Vastaajista 77 prosenttia kertoo, että halukkuus vaihtaa alaa tässä tapauksessa kasvaisi. Työnantajasta kielteisemmin ajattelisi 88 prosenttia vastaajista.
Määräaikaisuudet rasittavat alaa, raskaussyrjintää tapahtuu
Kyselyn vastaukset paljastavat sote- ja kasvatusalalla jo nyt käynnissä olevan määräaikaisuuskarusellin. Määräaikaisten sopimusten ketjutusta, eli useiden määräaikaisten sopimusten tekemistä samaan työhön, on vastaajista kokenut 75 prosenttia. Raskaussyrjintää kertoo kokeneensa tai todistaneensa työpaikallaan yhteensä kolmannes (33 prosenttia) vastaajista.
Epävarmuus vaikuttaa laajasti kyselyyn vastanneiden elämään. Selvityksestä ilmenee, miten määräaikaiset työsopimukset saavat lykkäämään esimerkiksi oman asunnon ostamista ja lastenhankintaa.
– Tehyläiset kärsivät jo nyt valtavan pitkistä määräaikaisuuksien ketjuista ja epävarmuudesta työn jatkumisesta. Alaamme riivaa myös järjestelmällinen raskaussyrjintä, jossa työntekijän työsopimusta ei jatketa tämän tullessa raskaaksi. Kysely osoittaa kirkkaasti, että hallituksen ajama lakimuutos työntäisi työntekijöitä pois sote-alalta, jolle on muutenkin vaikeuksia saada tarpeeksi osaavaa työvoimaa, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo.
Määräaikaiset työsopimukset ovat lähes poikkeuksetta työnantajan, ei työntekijöiden tahto. Neljä viidesosaa (80 prosenttia) määräaikaisella sopimuksella työskentelevistä nimittäin kertoo kyselyssä haluavansa vakituisen työsopimuksen. Vakituista työsopimusta on kuitenkin uskaltanut työnantajalta pyytää vain kolmannes (33 prosenttia) vastaajista. Määräaikaisuuden perustettakaan ei ole uskaltanut kysyä kuin puolet (50 prosenttia) vastaajista.
Julkiselle sektorille täysin turha lakimuutos
Hallitus haluaa lakimuutoksella sallia määräaikaiset työsopimukset enintään vuodeksi ilman perustetta. Helpottamista hallitus on perustellut sillä, että työnantajat rohkenevat herkemmin palkata työntekijän, ja että lakimuutos johtaisi ”kasvuun, työllisyyden paranemiseen ja valtiontalouden kohenemiseen”.
Etenkään julkisella sektorilla tämä ei yksinkertaisesti toimi, eikä lakimuutosta siksi tulisi tehdä.
– Ihmettelemme suuresti, että mikä on hallituksen peruste muutokselle ja sen ulottamiselle julkiseen sektoriin. Lakimuutos olisi sote-alalle vain ja ainoastaan haitaksi. Ei hyvinvointialueilla palkata sen enempää ihmisiä kuin mitä budjetissa on rahaa henkilöstökuluihin. Raha ratkaisee, ei työsopimusten kesto, sanoo Rytkönen.
Kyselyssä selvitettiin tehyläisten kokemuksia ja näkemyksiä määräaikaisuuksista työelämässään. Tehy teetti selvityksen kesän 2025 aikana. Kattavan kyselytutkimuksen toteutti Verian, ja siihen vastasi 2553 ammattijärjestö Tehyn jäsentä, jotka työskentelevät pääosin kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kysely kohdennettiin tehyläisiin, jotka ovat tällä hetkellä tai aiemmin työskennelleet määräaikaisissa työsuhteissa.
Lisätietoja: Lakiasiainpäällikkö Jarkko Pehkonen, haastattelupyynnöt [email protected],
puh. 040 531 5464
Liitteessä PP-esitys, jossa kerrotaan kyselyn tuloksista.
