kuva: Roni Lehti / Lehtikuva

Tehy: Hallituksen on kaivettava budjettiriihessä rahat koronalisään

Valtiovalta on hiljaa ja koronalisä loistaa Suomessa poissaolollaan. Toinen aalto on tuloillaan eivätkä hoitajat välttämättä enää veny siihen. Budjettiriihessä on viimeiset hetket varautua tilanteeseen, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  

Muualla maailmassa koronataisteluun osallistuneita hoitajia on palkittu. Kertakorvauksia on maksettu mm. Saksassa 1 500 e, Itävallassa 500 e ja Alankomaissa 1 000 e. Ruotsissa on alueellisesti maksettu jopa liki 2 000 euron korvauksia ja tuntuvia lisäkorvauksia ylityöstä. Ranskassa hoitohenkilöstön palkat nousivat koronan seurauksena 183 e/kk. 

Meillä hallitus on Tehyn ja SuPerin kevään vetoomuksen jälkeen vaiennut asian kuoliaaksi. 

-Suomi on häpeäpilkku Euroopassa. Hoitohenkilöstön palkkataso Suomessa on muutenkin kansainvälisessä vertailussa huono ja nyt koronalisä loistaa poissaolollaan, Rytkönen moittii.  
Nyt ei auta selittää, että tämä on kuntien vastuulla ja työmarkkina-asia. 

-On se sitäkin, mutta ennen kaikkea tämä on raha-asia ja valtiovallan vastuulla. Budjettiriihessä on löydettävä ja korvamerkittävä rahaa koronalisään kuten hoitajajärjestöt kevään vetoomuksessa esittivät.  

Koronan toinen aalto ottaa nyt vauhtia ja hoitajien jaksaminen pelottaa Rytköstä.

-Kevät selvittiin, kun hoitohenkilöstö venyi valmiuslain alaisena heikennetyin työehdoin ilman eri korvausta. 

Pitkin kevättä lisäksi ilmeni, että koronan aiheuttaman kuormituksen päälle työnantajat käyttivät valmiuslakia väärin ilman todellista koronasta johtuvaa perustetta, mistä Tehy onkin kannellut oikeusasiamiehelle.  

Toiseen kevään kaltaiseen rutistukseen ei Rytkösen mukaan välttämättä enää riitä hoitajia samassa määrin ja alalta pako on vain kiihtynyt.

- Olen saanut jatkuvasti pitkin kevättä ja kesää jäseniltä viestejä, että tämän vielä jaksoin, mutta nyt lähden alalta, kun saman elannon voi saada helpommallakin.  

Erikoissairaanhoidossa oli jo ennen koronaa ongelmia ja pula hoitajista lähes krooninen.  Tehyn alkuvuonna valmistuneen Aula Reserarchin toteuttaman selvityksen mukaan erikoissairaanhoidossa alan vaihtoa harkitsi peräti 85 % vastaajista.  

Tuore konkreettinen esimerkki henkilöstöpulasta on HUS:in alueen ruuhkautunut koronatestaus. Syynä oli pula henkilöstöstä näytteenotossa, mikä jumitti testauksen, vaikka näytteiden analysoinnin kapasiteetti olisi riittänyt.    

Rytkösen ratkaisuehdotus akuuttiin ja krooniseen henkilöstöpulaan on radikaali: kokeillaan rahalla.
 
-Maksettaisiin ihan aikuisten oikeasti tuntuvasti lisää rahaa, kun väkeä kerran tarvitaan kipeästi töihin. Näin ilmiselvää ratkaisua ei nimittäin ole kokeiltu. Raha, eurot, ja se paljon puhuttu koronalisä olisi nopea ja selkeä arvostuksen osoitus hoitajille, toteaa Rytkönen.

Hoitajat kaipaavat nyt kipeästi konkreettista vastaantuloa valtiovallalta. 

-Osoitusta siitä, että työ kansalaisten henkien pelastamiseksi omaa ja läheisten terveyttä riskeeraten on huomattu ja sitä arvostetaan. Keväällä tuntemattoman, hengenvaarallisen Covid19-taudin hoitoon hypännyt hoitaja haluaa kuulla maan ylimmältä johdolta, että juuri hänen työnsä on tärkeää, siitä palkitaan ja hänen halutaan pysyvän alalla jatkossakin, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  

Ehkä osa voisi silloin lykätä alan vaihtamisen suunnitelmia. Rytkönen kuitenkin pelkää, että hoitohenkilöstön väsymys, kuormitus ja turhautuminen on niin pitkällä, että rahakaan ei auta vaan on jo päätetty nostaa kytkintä.

-Sanna ja Matti istuvat tulevina viikkoina paljon päällä, hän pohtii.  


Lisätietoja:

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, gsm 040 821 0028

Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi, 050 346 0847

 

 

Kommentit

Käyttäjän Päivi Hämäläinen kuva

Hallitusohjelman kohdassa 3.5 Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi  on tavoite 2 Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Hallitus aikoo kunnianhimoisesti parantaa tasa-arvoa yhteiskunnan eri osa-aluiella. Erityinen huomio on työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamisessa. Keinoja mainitaan laaja-alainen tasa-arvo ohjelma, palkka-avoimuus ja samapalkkaisuusohjelma. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin. Samapalkkaisuusohjelmaa jatketaan ja sen on oltava aiempaa kunninahimoisempi ja vaikuttavampi. Tavoitteena on hallituksen  sekä työnantajia ja työntekijöitä edustavien järjestöjen sitoutuinen toimenpiteisiin töiden vaativuuden arvioimiseksi, samapalkkaisuuden ja palkka-avoimuuden  edistämiseksi sekä työelämän segregaation purkamiseksi. Osana ohjelmaa arvioidaan työ-ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutukset. Eri alojen ja eri tehtävien palkkaust koskevat kysymykset ratkaistaan työmarkkinajärjestöjen kesken virka- ja työehtosopimuksia koskevissa neuvotteluissa.

Miksi siis tosiaan hallitus on hiljaa? Uskalsin tehdä oikeusasiamihelle asiasta kantelua ja edellä lyhykäisesti kirjoitettuna vastaus tuli. Vaikka laitoin siihen, että EU on huomauttanut Suomea palkkatasarvon huonosta hoitamisesta. Kunta-alan oma sopimus sitoutuu kehittämään näitä kaikkia, tulorekisteri on tehty. Mutta työ elämän parantaminen ja kunnianhimoinen samapalkkaisuusohjelma ei vielä näy hallituksen toimissa ainakaan koronan alettua. Naisten työmäärä nousi, kun etätyötä alettiin suosiaja se on taas nostettu suositeltaviin toimenpiteisiin. Miten sitten lie jatkossa työelämän olojen kanssa käy, jää nähtäväksi, kun hiljaisuus hallituksen puolesta jatkuu. Kun ainakin täällä periferiassa alkuun kotihoitoon annettiin koko päivälle vain muutama eli niihin taukokohtiin, jossa ne piti pois syömisen ajaksi (jos ehdit kunnon taukoa edes pitää. 

Kuntien taloudellinen tilanne on ajanut siihen, että palveluiden piiriin pääsemiseksi vanhusten tarjolla olevien palvelujen ehtoja kiristetään ja samaan aikaan tulee palveluiden piiriin aina vain enempi vanhuksia, kun iäkkäät omaishoitajien terveys pettää ja sitten onkin kaksi yhtäaikaa hoidon tarpeessa. Tulee ruhkaa osastoilla, kriisipaikoissa ja se lisää olemassa olevien työntekijöiden kiirettä, jaksamista. vanhuksia on osastolla eristystilanteissa sen aikaa kun odottavat corona testin vastauksia, se vie saattohoitopoilailta yhdenhengen huoneita. Jotenkin tuntuu, että päättäjät kuvittelevat, että lisääntyvä yli 85 vuotiaiden määrä on terveempää porukkaa. Ei se sellaisena ainakaan täällä periferiassa näy. Työntekijät ovat niitä eläköityviä, nuoret eivät tahdo jaksaa kauan moisessa menossa vaan lähtevät parempaa opikelemaan tai vaihtavat alaa kokonaan.

  

Käyttäjän Jaana Reijonaho kuva

Kiitos viestistäsi, kirjoitat aiheesta monipuolisesti ja laajasti. Kiitos myös aktiivisuudestasi asian suhteen. Ikävää, että Suomi on vieläkin takapajuinen tässä asiassa, vaikka meidät tunnetaan eräänlaisena "tasa-arvon mallimaana".