Muualla maailmassa koronataisteluun osallistuneita hoitajia on palkittu. Kertakorvauksia on maksettu mm. Saksassa 1 500 e, Itävallassa 500 e ja Alankomaissa 1 000 e. Ruotsissa on alueellisesti maksettu jopa liki 2 000 euron korvauksia ja tuntuvia lisäkorvauksia ylityöstä. Ranskassa hoitohenkilöstön palkat nousivat koronan seurauksena 183 e/kk.
Meillä hallitus on Tehyn ja SuPerin kevään vetoomuksen jälkeen vaiennut asian kuoliaaksi.
-Suomi on häpeäpilkku Euroopassa. Hoitohenkilöstön palkkataso Suomessa on muutenkin kansainvälisessä vertailussa huono ja nyt koronalisä loistaa poissaolollaan, Rytkönen moittii.
Nyt ei auta selittää, että tämä on kuntien vastuulla ja työmarkkina-asia.
-On se sitäkin, mutta ennen kaikkea tämä on raha-asia ja valtiovallan vastuulla. Budjettiriihessä on löydettävä ja korvamerkittävä rahaa koronalisään kuten hoitajajärjestöt kevään vetoomuksessa esittivät.
Koronan toinen aalto ottaa nyt vauhtia ja hoitajien jaksaminen pelottaa Rytköstä.
-Kevät selvittiin, kun hoitohenkilöstö venyi valmiuslain alaisena heikennetyin työehdoin ilman eri korvausta.
Pitkin kevättä lisäksi ilmeni, että koronan aiheuttaman kuormituksen päälle työnantajat käyttivät valmiuslakia väärin ilman todellista koronasta johtuvaa perustetta, mistä Tehy onkin kannellut oikeusasiamiehelle.
Toiseen kevään kaltaiseen rutistukseen ei Rytkösen mukaan välttämättä enää riitä hoitajia samassa määrin ja alalta pako on vain kiihtynyt.
- Olen saanut jatkuvasti pitkin kevättä ja kesää jäseniltä viestejä, että tämän vielä jaksoin, mutta nyt lähden alalta, kun saman elannon voi saada helpommallakin.
Erikoissairaanhoidossa oli jo ennen koronaa ongelmia ja pula hoitajista lähes krooninen. Tehyn alkuvuonna valmistuneen Aula Reserarchin toteuttaman selvityksen mukaan erikoissairaanhoidossa alan vaihtoa harkitsi peräti 85 % vastaajista.
Tuore konkreettinen esimerkki henkilöstöpulasta on HUS:in alueen ruuhkautunut koronatestaus. Syynä oli pula henkilöstöstä näytteenotossa, mikä jumitti testauksen, vaikka näytteiden analysoinnin kapasiteetti olisi riittänyt.
Rytkösen ratkaisuehdotus akuuttiin ja krooniseen henkilöstöpulaan on radikaali: kokeillaan rahalla.
-Maksettaisiin ihan aikuisten oikeasti tuntuvasti lisää rahaa, kun väkeä kerran tarvitaan kipeästi töihin. Näin ilmiselvää ratkaisua ei nimittäin ole kokeiltu. Raha, eurot, ja se paljon puhuttu koronalisä olisi nopea ja selkeä arvostuksen osoitus hoitajille, toteaa Rytkönen.
Hoitajat kaipaavat nyt kipeästi konkreettista vastaantuloa valtiovallalta.
-Osoitusta siitä, että työ kansalaisten henkien pelastamiseksi omaa ja läheisten terveyttä riskeeraten on huomattu ja sitä arvostetaan. Keväällä tuntemattoman, hengenvaarallisen Covid19-taudin hoitoon hypännyt hoitaja haluaa kuulla maan ylimmältä johdolta, että juuri hänen työnsä on tärkeää, siitä palkitaan ja hänen halutaan pysyvän alalla jatkossakin, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Ehkä osa voisi silloin lykätä alan vaihtamisen suunnitelmia. Rytkönen kuitenkin pelkää, että hoitohenkilöstön väsymys, kuormitus ja turhautuminen on niin pitkällä, että rahakaan ei auta vaan on jo päätetty nostaa kytkintä.
-Sanna ja Matti istuvat tulevina viikkoina paljon päällä, hän pohtii.
Lisätietoja:
Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi, 050 346 0847