Kuva: IStock

Yksityisen vanhuspalvelun haamuhoitajat

Mikä ihmeen haamuhoitaja? Näin muistan kysyneeni luottamusmieheltä koulutuksessa, jossa luottamusmies kertoi työvuoroluetteloon merkityistä haamuhoitajista. Sittemmin en kysynyt uudestaan: ilmiöstä tuli tuttu, erityisesti yksityisessä vanhuspalvelussa. 

Kysymys on siitä, että työvuorossa ei tosiasiassa ole niin paljon henkilöstöä kuin työvuoroluettelon mukaan näyttäisi olevan. Työvuoroluetteloon merkitään ns. haamuvuoroja eli työntekijöitä, jotka eivät todellisuudessa edes ole työvuorossa. Näin työnantaja kiertää henkilöstömitoitusta.

Työnantaja yrittää saada työvuoroluettelot näyttämään siltä, että vaadittavia hoitajamitoituksia noudatetaan. Työnantajat ovat merkinneet haamuvuoroihin esimerkiksi aikaisemmin palveluksessa olleita työntekijöitä tai yrityksen henkilöstöhallinnon työntekijöitä. Valvontaa sekoittaa vielä se, että vakituinen henkilökunta on korvattu vaihtelevan työajan sopimuksilla. Näillä 0-sopimuksilla työnantaja voi säännellä työntekijöiden tuntimäärät niin pieneksi, että hoidon laatu kärsii. Työvuorolistalla voi olla toistakymmentä nimeä ja osalta ei ole edes kysytty suostumusta työvuoroon. Heille työnantaja tarjoaa ainoastaan 5 – 7 tunnin työvuoroja vaikka tarve olisi korkeampi. Ei ole siis ihme, että haamuja syntyy. 

Henkilöstömitoituksesta säädetään vanhuspalvelulain 18 §:ssä. Säännöksen mukaan ”Toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut.”

Lisäksi STM:n on antanut laatusuosituksen (2017) hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi. Siinä määrätään henkilöstön toteutunut vähimmäismitoitustaso tehostetun palveluasumisen toimintayksiköissä: luku on 0,5 eli jokaista vanhusta kohden on oltava ½ koulutettu hoitaja.  Jotta tämä henkilöstömitoitusvaatimus toteutuu, edellyttää laatusuositus sitä, että työnantaja palkkaa sijaisia poissaolevien työntekijöiden tilalle. Huomioon otetaan ainoastaan välittömään asiakastyöhön käytetty työaika  (ks. ohje henkilöstömitoituksen laskentakaavasta).

Haamuhoitajailmiössä on kyse nimenomaan näiden määräysten kiertämisestä. On selvää, että henkilöstömitoituksesta tinkiminen vaikuttaa vanhusten hoidon laatuun. Lisäksi kiire lisää virheitä ja aiheuttaa ongelmia henkilöstön jaksamisessa. 

Yksityiset sote-jätit käyttävät toinen toisensa perään samoja kyseenalaisia säästökeinoja, koska alan kilpailu on kovaa. Vastuu epäterveestä hintakilpailusta ja palvelun laadun heikkenemistä on yritysten lisäksi kunnilla ja palvelunostajilla. Kunnat edellyttävät palveluntuottajilta toinen toistaan halvempia tarjouksia, mikä johtaa epäterveeseen hintakilpailuun. Yritykset eivät ole hyväntekeväisyysjärjestöjä, yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen. 
 
Vanhuspalvelujen ongelmat kertovat yhteiskunnastamme. Asian ratkaisemiseksi on tärkeää, että henkilöstöä kuunnellaan ja epäkohdat otetaan vakavasti. On myös selvää, että omavalvontaa ja viranomaisvalvontaa pitää tehostaa. Tehyn tavoitteena on, että koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt saavat työskennellä hyvissä työpaikoissa ja heillä on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin, eettisiä periaatteita noudattaen.

Aiheesta muualla

Olemattomia työntekijöitä Mehiläisen hoivakodissa - kaupunki huomautti (Tehy-lehti)

Työvuorolista näyttää hyvältä, mutta töihin ei ole tarkoituskaan tulla – ”Haamuhoitajilla” peitellään hoivakotien henkilöstöpulaa (Helsingin Sanomat)

Tehylehti: Kuopio huomautti Mehiläistä olemattomista työntekijöistä hoivakodissa (Yle)

Tehy: Mehiläisen hoivakodissa työvuorolistat täytettiin ”haamutyöntekijöillä” - yhtiö kiistää (Iltalehti)