Työntekijällä on oikeus kertoa työpaikan arjesta ja oloista

Kuvateksti
kuva: iStock

Yksityinen sosiaalipalveluala kasvaa hurjaa vauhtia. Meillä edunvalvonnassa tämän huomaan koko ajan lisääntyvistä yhteydenotoista. Yleinen viesti on, että työnantaja ei noudata säädettyä henkilöstömitoitusta ja hoidon laatu kärsii. Ylitöistä ei myöskään haluta maksaa vaan työnantajat painostavat työntekijöitä tasaamaan kertyneet ylityöt työvuoroluettelon aikana. Jäsenten yhteydenottoja yhdistää huoli työpaikan oloista ja usein halu pysytellä nimettömänä.

Eikä ihme. Työntekijöille uhataan antaa varoituksia yrityksen maineen tahraamisesta. Työnantajat antavat ymmärtää, että epäkohtiin puuttumisilla on seurauksensa.

Tosiasia on kuitenkin se, että työntekijällä on oikeus kertoa työpaikan arjesta ja oloista. Lähtökohtana on perustuslaissa suojattu sananvapaus. Työsopimuslaissa kielletään ammatti- ja liikesalaisuuksien paljastaminen. Tällaisia tietoja työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä paljastaa. Ammatti- ja liikesalaisuudet ovat työnantajalle merkityksellisiä tietoja kuten asiakasrekisterit tai työmenetelmät. Säännöksellä ei rajoiteta työntekijän sananvapautta.

Tyypillisesti työnantaja vetoaa myös työntekijän lojaliteettivelvoitteeseen. Työnantajan mukaan epäkohtiin puuttuva työntekijä rikkoo lojaliteettivelvoitetta. Näin ei ole.  Lojaliteettivelvoitteen mukaisesti sopijapuolten on otettava huomioon myös vastapuolen edut sopimusta solmittaessa ja sopimussuhteen kestäessä. Työsuhteessa lojaliteettivelvoite tarkoittaa, että työntekijän on pidättäydyttävä esimerkiksi paikkaansa pitämättömistä, yrityksen kannalta kielteisistä lausunnoista. Työntekijä ei saa siis kertoa työnantajasta valheellisia ja työnantajaa vahingoittavia tietoja. Keskeistä on, että työntekijällä on oikeus kertoa totuudenmukaisia kokemuksiaan työpaikan arjesta. Näin on, vaikka tiedot olisivat työnantajalle kiusallisia tai epämieluisia.

Peruspalvelua tuotetaan verovaroin. Tehylle on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt saavat työskennellä hyvissä työpaikoissa. Vähimmäisvaatimus on, että yritykset noudattavat lakia ja asetuksia. Palvelun tuottaminen liian pienillä henkilöstömitoituksilla ja ylityösäännösten kiertäminen vääristää kilpailua ja ajaa motivoituneet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt muihin työpaikkoihin. Samalla asiakkaat eli lapset, vanhukset ja mielenterveyskuntoutujat jäävät vaille luvatun tasoista palvelua.

Yksityisessä vanhuspalvelussa tai varhaiskasvatuksen työskentelevällä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllö on velvollisuus puuttua epäkohtiin ja ilmoittaa, kun esimerkiksi henkilöstömitoitusta rikotaan.

Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on turvata asiakkaan hyvä hoito. Lisää tietoa ilmoitusvelvollisuudesta Valviran blogista.