Valmisteilla oleva jatkuvan oppimisen uudistaminen keskittyy työikäisten osaamiseen liittyvien palvelujen kehittämiseen, työn ja osaamisen kohtaannon parantamiseen sekä alueellisen ekosysteemin vahvistamiseen. Mitä jatkuva oppiminen tarkoittaa tehyläisille?
Uudistus koskettaa tehyläisiä, koska siinä keskitytään työuran aikaiseen oppimiseen. Aiemmin olemme puhuneet osaamisen kehittämisestä.
Osaamisen kehittämisen odotetaan tapahtuvan yhä nopeammin. Ennakoinnille on vähemmän aikaa.
Koronakriisi on vahvistanut oletusta, että tehyläisiltä edellytetään valmiutta kehittää ja laajentaa osaamistaan. Näin suomalaiset pysyvät terveinä ja hyvinvoivina ja sairauksia hoidetaan entistä paremmin.
Ilman kriisiäkin tehyläisten työ muuttuu. Jotkin työtehtävät automatisoituvat, ja samalla syntyy uusia.
Tehyläisten alojen työvoiman saatavuus heikentyy muun muassa väestörakenteen vuoksi. Alan vetovoimaa on nostettava tarjoamalla osaamista, joka on kohdennettu oikein. Myös koulutetun ulkomaisen työvoiman saatavuutta Suomeen on parannettava.
Työelämässä osaaminen ja työnhakija pyritään ”sovittamaan” oikeaan työpaikkaan. Kun yhtälö ei toteudu, puhutaan työvoiman kohtaanto-ongelmasta.
Sote- alan kohtaantoa edistää se, että ammattihenkilölaissa on säädelty koulutuspolut ja kelpoisuudet ammatteihin: esimerkiksi sairaanhoitajana voi toimia vain kyseisen tutkinnon suorittanut. Miksi alallamme silti on kohtaanto-ongelmaa?
Keskeinen syy lienee siinä, että työvoima ei liiku riittävästi. Osaajat eivät hakeudu kasvukeskuksiin korkeiden elinkustannusten vuoksi. Haja-asutusalueiden houkuttelevuutta puolestaan heikentää palveluiden vähyys. Elämän tilanne ei salli liikkumista: siellä, missä ammattiin on valmistuttu, siellä myös perhe on perustettu.
Kohtaannossa kyse sekä henkilöresurssista että osaamisesta. Tarvittavaa ammattihenkilöiden määrää pyritään ennakoimaan seuraamalla työvoiman kysyntää ja tarjontaa alueellisesti ja valtakunnallisesti mm. ammattibarometrillä.
Työvoimaviranomaisten ja koulutuksen järjestäjien tulee tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä, kun tutkintomääriä ennakoidaan. Osaamista kohdennetaan kehittämällä työelämän ja koulutuksen yhteistyönä tutkintojärjestelmää sekä tutkintojen ja muun lisä- ja täydennyskoulutuksen sisältöjä.
Kohtaanto-ongelmaa voitaisiin vähentää myös parantamalla työolojamme ja palkkausta. Työväestö liikkuu paremmin, kun työn vetovoima kasvaa. Aikuiskoulutustuki antaa myös uudelleenkoulutukseen kohtuulliset mahdollisuudet.
Jatkuvan oppimisen mahdollisuus ja ammatillinen kehitys ovat alan pitovoimaa. Tehyläisen CV on usein laadukas ja pitkä, koska ammattihenkilölaki edellyttää osaamisen kehittämistä ja täydennyskoulutusta työuran aikana.
Nähtäväksi jää miten uusi jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmä meitä tehyläisiä jatkossa palvelee. Yksi on varmaa: kilpailu osaavasta työvoimasta alallamme kiihtyy. Parhaiten pärjäävät meistä ne, jotka ylläpitävät osaamistaan.