Koulutus on tie laadukkaisiin sote-palveluihin

Tehy on laatinut tuleville kuntapäättäjille avainsanat päätöksenteon tueksi. Tehyn kuntavaaliblogisarjassa käsitellään avainsanojen pohjalta kunta- päättäjien haasteita. Tulevaisuudessa kunnissa on entistä enemmän panostettava asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen - tämän näkökulman on oltava mukana kaikessa päätöksenteossa.

Suomi tunnetaan koulutuksen ja osaamisen mallimaana. Yksi mittari tähän on laaja säädeltyjen ammattien määrä Suomessa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuuksista ammattihenkilön tehtäviin säädellään lainsäädännön turvin. Valitettavasti on päättäjienkin joukosta kuulunut ääniä, joiden mukaan sosiaali- ja terveysalan työvoimavajetta voitaisiin täydentää pikakouluttamalla.

Laillistettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäviin pätevöidytään tutkinto- koulutusten kautta. Myös nimikesuojattujen ammattihenkilöiden osaamisen on Tehyn näkemyksen mukaan nojauduttava tutkintokoulutuksiin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta lähihoitajan tutkintonimikkeellä valmistunut rekisteröityy ammattihenkilörekisteriin ja saa siten oikeuden käyttää kyseistä ammattinimikettä. Nimikesuojatun ammattihenkilön tehtävissä saa lisäksi toimia ilman ammattinimikkeen käyttöä henkilö, jonka osaamisen työnantaja katsoo olevan riittävää.

Tulevien kuntapäättäjienkin on pidettävä kiinni sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen kelpoisuusehdoista monestakin syystä. Työelämän kiihtyvä muutos – turbulenssi - muuttaa ammattihenkilöiden työtä. Muun muassa teknologinen kehitys ja automatisaatio sosiaali- ja terveysalalla uudistaa työtä nopealla syklillä.  Tämä edellyttää jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä henkilöstöltä. Koulutus- ja osaamistason tulee siten pysyä korkeana ja nousta eikä laskea.

Suomen hallituksen tavoite suomalaisen koulutustason nostamisesta kansainväliselle tasolle edellyttää, että suomalaiset suorittavat vähintään toisen asteen tutkinnon. Lisäksi vähintään puolet ikäluokasta 25 - 34 -vuotiaita suorittaa korkea-asteen tutkinnon vuoteen 2030 mennessä.

Tämä on hyvä tavoite myös sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. Tarvitsemme nykyistä enemmän koulutettua ja osaavaa työvoimaa uudistuvalle alalle. Perustan tähän muodostaa laadukas ammatillinen ja korkea-asteen koulutus. Esimerkiksi valmistuvat lähihoitajat, sairaan- hoitajat, fysioterapeutit tai bioanalyytikot siirtyvät tulevaisuudessa työelämään, jossa panostetaan myös hyviin työoloihin ja vaativan tehtävän edellyttämään palkkaukseen.

Tutkintojen on vastattava kehittyviin työelämän osaamistarpeisiin alalla. On tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöltä edellytettävät ammatilliset valmiudet rakentuvat tutkinto- koulutuksen aikana. Tulevan ammatin taitoja harjoittavien ammatillisten opintojen lähiopetuksen laadusta on oppilaitoksissa ja korkeakouluissa pidettävä kiinni. On myös tärkeää, että osaamisen arviointiin panostetaan ja opintosuorituksen vähimmäiskriteerit ovat kaikilla selvillä.

YleSHarviointi-hankkeessa kehitettiin sairaanhoitajakoulutuksen loppuvaiheeseen yhteinen valtakunnallinen koe. Tämän tyyppisestä ”loppuarvioinnista” hyötyisivät myös muut alan tutkinto- koulutukset. Opintojen aikana suoritettavat työssä oppimisen jaksot ovat kriittisen tärkeitä tulevan ammattilaisen ammattiosaamisen ja -identiteetin rakentumiselle.

Kannattaa panostaa laadukkaaseen ja ennakointityöhön perustuvaan koulutukseen sekä osaamisen kehittämiseen. Näin luodaan puitteet, joilla Suomi tunnetaan koulutuksen ja osaamisen mallimaana tulevaisuudessakin.

Myös tulevien kuntapäättäjien on ymmärrettävä, että laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut edellyttävät korkeatasoista osaamista ja koulutusta.