kuva: iStock

Eettinen kuorma on raskas vanhustenhuollossa

Viimeisten viikkojen aikana keskustelu vanhustenhuollosta on käynyt kiivaana. Keskustelua on käyty hoidon laadusta, henkilöstömitoituksesta, resursseista, valvonnasta ja lainsäädännön muutostarpeista. Nämä kaikki ovat erittäin tärkeitä asioita. Toivoisin kuitenkin, että keskustelua käytäisiin myös liian vähäisen henkilöstömäärän vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työssä jaksamiseen, eettiseen kuormitukseen, ammatissa jatkamiseen ja vanhustyön vetovoimaisuuteen.

Vanhustenhuollossa kuntasektorilla työskentelevistä kolmasosa (33 %) kokee, että joutuu toimimaan viikoittain omien arvojensa vastaisesti ja viidesosa (17 %) kokee joutuvansa toimimaan sääntöjen ja normien vastaisesti. Miltei puolet (40 %) kokee työstressiä. Tämä selviää tuoreesta Kunta10-tutkimuksesta. Työntekijöiden eettinen kuormitus on yhteydessä työstressiin, psyykkiseen rasittuneisuuteen ja aikomukseen vaihtaa työpaikkaa.

Kun henkilöstöä on liian vähän, ammattihenkilö joutuu jatkuvasti tekemään päätöksiä siitä, mitä tekee, mikä voi odottaa ja mitä jätetään tekemättä. Jos kaksi hoitajaa vastaa iltavuorossa 15 muistisairautta sairastavan ja huonosti liikkuvan ikäihmisen hoidosta, kaikkea tarvittavaa ei ehditä tehdä. Vaippoja ei ehditä vaihtaa riittävän usein, kaikissa vessakäynneissä ei ehditä auttaa, ruokailussa kiireetön avustaminen ei onnistu, hampaita ei ehditä pestä ja suihkuun ei keretä viedä. Jos ikäihminen on saattohoidossa, hänen vierellään ei ehditä olla. Kun kotihoidossa kotikäynnillä aikaa on 5-10 minuuttia, osa hoidosta ja kiireettömästä kohtaamisesta jää yksinkertaisesti toteutumatta.

Ammattihenkilöt haluavat tehdä työnsä hyvin, eettisten arvojensa mukaisesti ja ikäihmisten tarpeista lähtien. Kun tätä ei pysty tekemään, johtaa se syyllisyyden, riittämättömyyden ja voimattomuuden kokemuksiin. Tämä aiheuttaa tutkimusten mukaan eettistä kuormittuneisuutta, uupumista, sairauslomia ja ammatista lähtemistä. Sairauslomat ja ammatista lähteminen tulevat yhteiskunnalle kalliiksi ja pahentavat hoitajapulaa entisestään.

Media vaikuttaa siihen, millaiseksi nuoret kokevat hoitoalan ammatit. Kun nuori miettii, millaiseen työhön haluaa, huonosti palkattu ja raskas vanhustyö ei varmasti ole tällä hetkellä se kaikkein houkuttelevin vaihtoehto. Tämä on haaste, joka täytyy maassamme ratkaista, jotta saamme jatkossa ikäihmisten hoitoon riittävästi työntekijöitä.

Vetoan päättäjiin. Ikäihmisten hoitoon tarvitaan lisää rahaa ja lisää koulutettua hoitohenkilöstöä. On väärin, että ikäihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, koska henkilöstöä on liian vähän.

Ja on kestämätön tilanne, että koulutettu hoitohenkilöstä on jätetty työssään päättämään siitä, mitä välttämätöntä jätetään tekemättä.

 

Tutkittua tietoa eettisestä kuormituksesta ja alan vetovoimaisuudesta:

1. TTL. 2019. Työntekijöiden eettinen kuormitus vanhustenhoidossa huolestuttaa. Tiedote 08/2019. https://www.ttl.fi/tyontekijoiden-eettinen-kuormitus-vanhustenhoidossa-h...

2. Suhonen R, Stolt M, Habermann M, Hjaltadottir I, Vryonides S, Tonnesen S, Halvorsen K, Harvey C, Toffoli L & Scott A. 2018. Ethical elements in priority setting in nursing care – A scoping review. International Journal of Nursing Studies 88, 25-42.

3. Glerean N, Hupli M, Talman K & Haavisto E. 2019. Perception of nursing profession – focus group interview among applicants to nursing education. Scandinavian Journal of Caring Sciences.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30604883