Euroopan komissio on arvioinut, että vuoteen 2020 mennessä Euroopan unionin jäsenmaista puuttuu noin miljoona terveydenhuollon ammattilaista.
- Sosiaali- ja terveysalan työvoimapulasta on tullut yhteinen huolenaihe kaikissa jäsenvaltioissa. Jos käytettävissä ei ole tarpeeksi työvoimaa, ei potilaille voida tarjota riittävästi ja riittävän laadukasta hoitoa. Ilman koulutettuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia terveydenhuollon toimintakyky on vaarassa, sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.
Kaikki EU:n jäsenmaat joutuvat kohtaamaan väestön ikääntymisen aiheuttamat haasteet. Krooniset sairaudet lisääntyvät ja teknologia kehittyy, mikä tuo omat muutoksensa ja lisähaasteensa palvelujärjestelmille ja henkilöstölle. Paineet ammattitaidon kehittämiseksi ovat kasvaneet myös sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla.
- Nyt unioninkin piirissä pohditaan miten ammattilaiset saadaan pysymään alalla. Työnantajat pystyvät halutessaan vaikuttamaan työvoimapulaan mm. edistämällä joustavia työaikajärjestelyitä ja parantamalla palkkausta sekä työoloja. Yhä vaikeutuvassa työvoimatilanteessa ihmisiä ei yksinkertaisesti voi ajaa loppuun, Laitinen-Pesola sanoo.
Sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkoja ollaan lisäämässä ja alan koulutuspaikat ovat nuorten parissa suosittuja. Pitkällä tähtäimellä koulutuspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu työvoimapulaan.
- Unionin jäsenmaille tulee kovin kalliiksi, jos koulutuspaikkoja vain lisätään, mutta ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota siihen miten ihmiset saadaan pysymään alalla. On muistettava, että esimerkiksi Suomessa noin 10 000 koulutettua sairaanhoitajaa ja noin 30 000 lähihoitajaa on jo jättänyt alan. Olisi järkevää kohdistaa huomio ennen kaikkea työpaikkojen vetovoiman parantamiseen ja työssä jaksamisen edistämiseen.
Euroopan jatkuva rahoitus- ja talouskriisi saattaa kasvattaa terveydenhuollon ammattilaisten muuttoliikettä entisestään.
- Esimerkiksi Bulgaria on maa, joka luovuttaa työvoimaa. Luovuttavan maan oman terveydenhuollon kannalta tämä on huono tilanne. Kun pula on globaali, tässä pelissä ”Musta Pekka” jää usein köyhimmille maille.
Tehy ei vastusta työvoiman rekrytointia ulkomailta, mutta unionin jäsenvaltioissa ei voida tuudittautua siihen, että suuria määriä hoitohenkilöstöä olisi muista maista helposti saatavissa ratkaisemaan työvoimapulaa. Ulkomailta rekrytoinnissa on myös noudatettava kansainvälisesti sovittuja yhteisiä eettisiä periaatteita. Tällöin rekrytoinnissa on mm. otettava huomioon lähtömaan oma terveydenhuollon ammattilaisten tarve ja varmistuttava asianmukaisista työehdoista ja kohtelusta.
-Hoitohenkilöstön rekrytoiminen ulkomailta on myös osoittautunut meillä monille työnantajille kalliiksi, kun eri maissa suoritettujen tutkintojen pätevyys on varmistettava ja hankittava ehkä tarvittava lisäkoulutus. Myös riittävä kielitaito on välttämätön potilasturvallisuuden takaamiseksi, Laitinen-Pesola huomauttaa.
Lisätietoja: Jaana Laitinen-Pesola, (09) 5422 7012 ja Tehyn työvoimapoliittinen asiamies Mervi Flinkman gsm 0400 968 324