Lausunnot ja kannanotot

Pidämme hyvänä, että työvelvoitteen toimeenpanon koordinointi tapahtuu sosiaali- ja terveysministeriöstä. Valtakunnallinen ohjaus ja myös valvonta on tärkeää, jotta tätä järjestelmää ei käytetä väärin. Tässä poikkeustilanteessa olisi tärkeää, että asetuksessa erikseen korostetaan työnantajan velvollisuutta huolehtia perehdytyksestä, jolla varmistetaan potilasturvallisuus.

On tärkeää, että asetusluonnoksessa on nostettu sosiaali- ja terveysministeriön sekä työterveyslaitoksen laatimat ohjeet työnantajille, jotka koskevat taudin vakavammille muodoille altistuvia työntekijöitä.

Tehy pitää hallituksen esitystä eduskunnalle sairausvakuutuslain muuttamisesta kannatettavana yrittäjiä koskevan työterveyshuollon korvauskäytännön muuttamiseksi sekä ehdotusta lisättävän lääkkeen hintaa ja kustannuksia koskevaa edellytystä hyvänä.

Tehyn jäsenistöltä ja luottamusmiehiltä saadun viestin ja jäsenkyselyjen perusteella yksityisen sosiaalipalvelualan laatu on heikentynyt. Alan epäterve kilpailutus on vaikuttanut kielteisesti henkilöstön jaksamiseen, työhyvinvointiin sekä työpaikkojen vetovoimaisuuteen.

Varhaiskasvatuslain muutoksella halutaan palauttaa lapsen subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Esitetty muutos asettaa lapset tasa-arvoiseen asemaan ja on lapsen edun mukaista. Lisäksi se helpottaa vanhempien työn ja perheen yhteensovittamista.

Puolustusvoimien valtakunnallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuodelle 2020 on kattava ja siinä on huomioitu työn eri kuormitustekijät, terveyshaitat ja niiden terveydellinen merkitys työntekijän työkyvylle ja terveydelle. Työterveystoiminnan suunnitelmakauden keskeisissä tavoitteissa korostuu työkyvyn ja työssä jatkamisen tukeminen. Työkyvyn tukemisessa Tehy painottaa myös jatkuvaa psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamista ja niiden vähentämiseksi tähtäävien toimenpiteiden riittävyyden arviointia. Psyykkiseen työkykyyn ja mielenterveyden ongelmien ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Tehyn näkemyksen mukaan terveysteknologiaan liittyvien tehtävien uudelleenorganisointi valtionhallinnossa ja tehtävien keskittäminen 1.1.2020 lähtien pääsääntöisesti Fimeaan on perusteltu ja tarpeellinen muutos.

Tehy näkee tärkeänä, että lääkehoidon ja lääkkeiden jakelun kokonaisuutta kehitetään pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti, vaiheittain ja rationaalisen lääkehoidon kokonaisuuden periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena tulee olla järkevä lääkkeiden käyttö ja kustannusten hallinta.

Tehyn näkemyksen mukaan tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien laajentaminen on kannatettavaa. Rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyys tulee sijoittaa tasolle 7. Jatkotyöstämisen vuoksi olisi tärkeä saada selkeys hyväksymiskriteereistä niiden osaamiskokonaisuuksien (esim.psykoterapeutti, eMBA, työterveyshuollon täydennyskoulutus, ensihoidon johtaminen) osalta, joita ei vielä ole hyväksytty viitekehykseen.

Esityksen tavoite on mahdollistaa rajatun lääkkeenmääräämisen käyttöönotto uusissa palvelurakenteissa. Tämä on tärkeää siksi, että monituottajamallit yleistyvät. On välttämätöntä, että rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta laajennetaan kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulle kuuluviin perusterveydenhuollon avohoidon palveluihin sekä erikoissairaanhoidon avohoidon palveluihin. Tällä uudistuksella turvataan hyväksi todettu työnjako lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä ja mahdollistetaan työnjaon edelleen kehittäminen. Tehy kannattaa tätä esitystä.

Tehy on lausunut syyskuussa 2018 sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista. Lausuntokierroksen jälkeen lakiesitykseen tehdyt käytäntöjä ja käsitteitä tarkentavat muutokset selkiyttävät lain tulkintaa ja ovat kannatettavia.

Syksyisen lausuntonsa tueksi Tehy nostaa vielä esille huolensa pienituloisten palvelujen käytön heikkenemisestä. Jos terveyskeskusten lääkärikäyntimaksujen välikatot poistuvat, saattavat lisääntyneet terveyskeskuskäynneistä perittävät maksut olla este pienituloisten palveluihin hakeutumiseen.