Päiväkotien ns. sak-aika herättää edelleen kummastusta ja hankaloittaa päiväkotien arkea. Sak-aika ei ole uusia asia, mutta reilu vuosi sitten sitä lisättiin ja se näkyy arjessa monellakin tavalla. Mutta näkyykö se lisääntyneenä laatuna?
Mutta mikä ihmeen sak-aika? Kyseessä on varhaiskasvatuksen työajan erityismääräys, joka koskee päiväkodinjohtajan, varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan työaikaa. Viikkotyöajasta noin 13 % eli noin 5 tuntia voi varata suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien laatimiseen. Aika on lapsiryhmän ulkopuolista työskentelyä.
Sak-työajan tarve vaihtelee kuukausittain toiminnan tarpeesta riippuen. Toimintakauden alussa suunnittelutarve on usein suurempi ja suunnitteluajasta voi käyttää useammankin päivän kerralla. Myös muut tehtävät jakaantuvat epätasaisesti toimintakauden aikana. Oleellista on, että käytettävän sak-ajan määrän tulee perustua todellisiin toiminnan tarpeisiin.
Sak-ajan lisäksi on muitakin lapsiryhmän ulkopuolella tehtäviä työtehtäviä, joille on varattava aikaa. Nämä ovat tapaamiset lasten vanhempien kanssa sekä moniammatillinen ja asiantuntija- yhteistyö. Nämä kaikki lapsiryhmän ulkopuoliset tehtävät ovat tärkeitä. Toteutustapa aiheuttaa kuitenkin ongelmia. Karkeasti voi laskea, että varhaiskasvatuksen opettaja tekee lapsiryhmän ulkopuolisia työtehtäviä 5 - 10 h /viikko. Jos ryhmässä on kaksi opettajaa, kertaantuu luku kahdella. Vai kertaantuuko? Lisääntyykö tehtävien määrä sillä, että opettajia on tuplasti?
Kuntatyönantaja KT:n mukaan varhaiskasvatuksen opettajilla ei ole subjektiivista oikeutta viiden tunnin viikoittaiseen sak-työaikaan, vaan suunnittelua varten varattava aika on työnantajan päätettävissä ja se tulee perustua tarpeeseen. Tämänhän voisi myös ajatella niin, että sak-ajan tulisi olla ryhmäkohtaista, ei työntekijäkohtaista, sillä työtehtävien määrä tuskin lisääntyy työntekijöiden myötä. KT on myös ohjeistanut, että sak-työtehtävien tekopaikasta päätettäessä tulee huomioida mm. etätyön vaikutus mitoitukseen. Vain harva työnantaja paikkaa sak-ajalla olevaa työntekijää toisella työntekijällä.
Sak-ajan hedelmän tulee näkyä toiminnasta eikä se saa vaikeuttaa sitä. Monissa päiväkodeissa sak-aika käytetään täysimääräisenä, ikään kuin se olisi niin tarkoitettu, oli tarve tai ei. Ryhmään jäävät lastenhoitajat kantavat suuren osan vastuusta lapsiryhmästä ja sen toiminnasta. Monissa päiväkodeissa opettaja suunnittelee vain oman toimintansa lasten kanssa. Milloin lastenhoitaja suunnittelee omansa? Kotona?
On tavallista, että suuri osa päivästä toimitaan vajaalla henkilöstöllä. Yksi laadun mittari on riittävä määrä henkilökuntaa ja laissa säädettyjen mitoitusten noudattaminen. Se, että työntekijä lasketaan mitoitukseen, vaikka ei ole fyysisesti läsnä, on väärin. Sak-ajasta ja sen soveltamisesta tarvitaankin tarkennusta.
Sopimusmääräyksen tulkinnan osalta on lähteenä käytettyä artikkelia Kuntatyönantaja-lehdessä 1/2019