Väkivalta sairaaloita ja hoitohenkilökuntaa kohtaan on lisääntynyt vuosi vuodelta konflikteissa eri puolilla maailmaa. Safeguarding Health in Conflict -koalition tuoreen raportin mukaan vuonna 2024 terveydenhuoltoa vastaan hyökättiin yli 3 600 kertaa konflikteissa ympäri maailmaa ja yli 900 terveydenhuollon työntekijää tapettiin. Vuoden 2025 aikana terveydenhuoltoon on isketty muun muassa Gazassa, Ukrainassa, Sudanissa ja Haitissa.
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus yksiselitteisesti velvoittaa suojelemaan sairaaloita konflikteissa ja kieltää iskujen kohdistamisen potilaisiin, terveydenhuollon henkilöstöön, sairaaloihin ja lääkintäkuljetuksiin. Hyökkäykset terveydenhuoltoon ja siviileihin vaikuttavat kuitenkin tulleen systemaattiseksi osaksi sodankäyntiä, ja tekijät jäävät usein rangaistuksetta. Gaza on järkyttävä esimerkki tästä kehityksestä. Iskuilla on laajoja vaikutuksia. Kun sairaaloita joudutaan sulkemaan, potilaat jäävät ilman kipeästi tarvitsemaansa hoitoa.
Sairaaloihin kohdistuvista iskuista ei saa tulla normi sodissa. Terveydenhoidon ammattilaisille on taattava mahdollisuus tehdä työnsä ilman pelkoa väkivallan kohteeksi tai sodankäynnin välineeksi joutumisesta.
Suomen hallituksen on toimittava yhdessä muiden maiden kanssa sen puolesta, että potilaita sekä humanitaarista apua ja sairaanhoitoa tarjoavia ihmisiä suojellaan. Suomen on puolustettava humanitaarisen oikeuden kunnioittamista. Hyökkäykset on tutkittava sotarikoksina ja niistä vastuussa olevat on saatettava oikeuden eteen.
Hyökkäys terveydenhuoltoon on hyökkäys ihmisyyttä vastaan. Terveydenhoidon ammattilaisten ja potilaiden on saatava olla turvassa – Gazassa ja kaikkialla maailmassa.
Janne Aaltonen
toiminnanjohtaja, Lääkäriliitto
Millariikka Rytkönen
puheenjohtaja, Tehy
Samuli Tarvainen
vt. toiminnanjohtaja, Lääkärit ilman rajoja
Mielipidekirjoitus on julkaistu 29.6.2025 Helsingin Sanomissa.