Arvoisa Tehyn kunniapuheenjohtaja,
arvoisat Tehyn kunniajäsenet,
arvoisat valtuutetut sekä muut läsnäolijat.
Arvoisat tehyläiset, kollegat!
KIITOS.
Kiitos luottamuksestanne.
Kiitos, että edelleen luotatte.
--
Urheilussa on tavattu tehdä pelaajakortteja, joista osasta muodostuu ajansaatossa keräilyharvinaisuuksia. Jääkiekkokorteilla on vuosikymmenten ajan käyty kiivasta kauppaa koulujen pihoilla ja Pokemon-korttikokoelma voi olla hyvinkin arvokas omaisuus. Keräilykorttien arvo määräytyy niiden harvinaisuuden, kunnon ja kysynnän mukaan. Kaikkein hintavimmaksi nousevat kortit, joita on valmistettu vain vähän ja joiden saaminen omiin käsiin on hankalaa.
Minulla on käsissäni mittaamattoman arvokas korttipakka, josta löydymme me molemmat – sinä ja minä.
Me Tehyssä teimme maailman parhaista ammateista kortit, joissa esittelimme tehyläisiä ammatteja eri sektoreilta ja työtehtävistä – heidän tarinoitaan, onnistumisiaan ja intohimoaan meidän alaamme kohtaan. Lähetimme korttipakkoja suomalaisille päättäjille ja ensimmäisen korttipakan annoin henkilökohtaisesti KT:n toimitusjohtajalle Henrika Nybondas-Kankaalle työehtosopimusneuvotteluiden alussa maaliskuussa.
Me Tehynä haluamme tällä Maailman parhaat -kampanjalla lisätä alamme arvostusta ja osoittaa konkreettisesti, millaisia vaikutuksia hyvinvoivalla ja osaavalla henkilöstöllä on koko suomalaisen yhteiskunnan toimivuuteen. Haluamme nostaa julkiseen keskusteluun sen, että sote- ja kasvatusalan tulevaisuus riippuu siitä, miten hyvin pystymme pitämään kiinni osaajistamme. Näistä jo lähes keräilyharvinaisuuksiksi muodostuvista ammattilaisista. Ilman hyviä työoloja ja oikeudenmukaista palkkausta emme voi taata laadukasta hoitoa ja varhaiskasvatusta suomalaisille ja ilman tämän korttipakan ammattilaisia emme pysy hyvinvointiyhteiskuntana emmekä täytä perustuslakimme turvaavia perusoikeuksia.
Tehyn tehtävä on varmistaa, että päättäjämme ymmärtävät alamme ammattilaisten korvaamattoman merkityksen ja toimivat sen mukaisesti. Halusimme Tehynä antaa äänen ammattilaisille, jotka tekevät joka päivä töitä suomalaisten hyvinvoinnin eteen.
Te, arvoisat Tehyn valtuutetut, olette meidän tehyläisen päätöksentekomme arvokas keräilykorttipakka.
83 kortista 45 on uusia ja te edustatte laajasti tehyläisiä ammatteja. Nuorin teistä on 30-vuotias ja vanhin 64-vuotias. Te käytätte tämän vahvan ja voimakkaan liikkeen ylintä päätösvaltaa ja päätätte liiton tavoitteista ja teette ne kaikkein tärkeimmät päätökset. Te päätätte liiton toiminnasta ja taloudesta, te hyväksytte työ- ja virkaehtosopimukset ja te päätätte mahdollisista työtaisteluista. Te, arvon valtuutetut, olette saaneet luottamuksen kollegoiltamme päättää asioista heidän puolestaan. Käyttäkää valtaanne viisaasti ja rohkeasti. Tässä ajassa teitä tarvitaan enemmän kuin koskaan rauhan ajan Suomessa!
--
Hyvät ystävät,
Me Tehy keräsimme keväällä maailman parhailta sote- ja kasvatusalan ammattilaisilta – meidän jäseniltämme - tuhat toivetta. Luin jokaisen toiveen läpi ja ne pysäyttivät.
Mielenterveyshoitaja Kaija toivoi enemmän psykiatrian potilaiden osastopaikkoja. Ohjaaja Joni toivoi väkivallan uhan vähentämistä. Apulaisosastonhoitaja Sari toivoi, että myös joululistalla saisi pitää joskus lomaa.
Tänään myös minä, 49-vuotias tehyläinen, haluan esittää toiveen.
Minä toivon, että hyvinvointiyhteiskuntamme järjestelmällinen tuhoaminen loppuu ja tämän maan hallitus palaa kunnioittamaan maan eduskuntaa, kansanedustajiamme – heitä, jotka kirjaimellisesti edustavat sinua ja minua Arkadianmäellä.
Minä toivon, että Suomen hallitus ei hyökkää kansalaisiaan vastaan. Ja toivon, että hallitus ei vaaranna perusoikeuksiamme tai jopa oikeusvaltion perustaa.
Pääministeri Orpon hallitus nimittäin tuntuu vihaavan palkansaajia - ja erityisen paljon se vihaa meitä järjestäytyneitä palkansaajia. En lähde luettelemaan kaikkia työntekijöiden oikeuksien heikennyksiä, joita hallitus on tähän mennessä lainsäädäntöön toteuttanut.
Mutta: älkää Suomen hallitus hyökätkö yksittäisten työntekijöiden kimppuun, jos haluatte kurittaa ay-liikettä. Puoliväliriihessä hallitus otti höykkyyttämisen kohteeksi ammattiliittojen yksittäiset jäsenet ja aikoo rokottaa meitä poistamalla ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Jos hallitus haluaa hyökätä ay-liikkeen taloudellista asemaa kohtaan, on muitakin keinoja. Hallitus voisi esimerkiksi verottaa ay-liikkeen sijoitustuottoja. Me emme Tehyssä sitä vastusta. Itse asiassa olemme ehdottaneet sitä jo vuosia sitten, mutta jostain syystä tämä ei kelvannut verotuksen kohteeksi vieläkään.
--
Hyvät ystävät,
Toiveeni jatkuvat.
Toivon, että sote-palvelut eivät enää tulevissa eduskuntavaaleissa ole poliittinen pelinappula, jota jokainen puolue repii eri suuntaan ja hakee poliittisia irtopisteitä oman kannattajakuntansa silmissä. Puolueiden pitää yhdessä luoda pitkän aikavälin näkymä ja sitova suunnitelma, miten sote-solmu ratkaistaan ja turvataan julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös tulevien kriisien varalta. Hyvinvointialueille ja sote-ammattilaisille pitää kerta kaikkiaan nyt antaa resurssit ja työrauha tehdä yhteiskunnan kannalta oleellisen tärkeää työtään.
Saattaa olla, että Suomessa tarvitaan vielä kerran järjestelmämuutos. Kun Iltalehden toimittaja Johannes Ijäs kysyi minulta vappuna haastattelussa, tarvitaanko Suomeen vielä uutta sote-uudistusta, vastasin, etten kaipaa sitä ensi vaalikaudelle, sillä haluan antaa alueille rauhaa kehittää tehtyä uudistusta. Valuvikoja tulee aina kaikkiin suuriin uudistuksiin ja niiden korjaaminen vaatii aikaa. Toimittajan kysyessä henkilökohtaista kantaani sote-alueiden määrästä, vastasin tavalleni uskollisesti rehellisesti. Kerroin omana henkilökohtaisena kantanani, että sote-alueita olisi pitänyt olla viisi. Linja on sama, mikä Tehyllä, Lääkäriliitolla ja keskusjärjestö STTK:lla oli jo kymmenen vuotta sitten.
Näen, että meidän on uskallettava määritellä uudelleen työterveyshuollon asema ja tehtävä. Koko tätä valtavaa järjestelmää on kyettävä rymsteeraamaan siten, että varmistamme julkisen rahan käytön siten, että saamme sen käytöstä maksimaalisen terveys- ja hyvinvointihyödyn kaikille suomalaisille. Ei vain harvoille ja valituille kultapossukerholaisille.
Olisiko syytä laittaa kaikki sote-rahamme eli yhteensä noin 32 miljardia euroa yhteen ja järjestää koko tälle valtavalle rahapotille yhteinen ohjaus ja järjestäjät, ehkä jopa vain viisi?
Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja arvioi viime lokakuussa Kuntalehdessä, että meidän sotessa on järjestelmätason ongelma. Kukaan ei ohjaa terveydenhuoltoa kokonaisena järjestelmänä, hän muistutti ja linjasi, että tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uutta ja laajaa näkökulmaa. Ensin on päätettävä, mitä halutaan, Patja paalutti ja peräsi vastauksia perustavanlaatuisiin kysymyksiin:
Mikä on järjestelmämme ja mitä palveluita siihen sisältyy, ja mitä ei? Mikä on palvelulupaus suomalaisille ja onko se sama kaikille? Kotitehtävämme on tekemättä, hän sanoi.
Patja on oikeassa. Meidän on uskallettava katsoa totuutta silmiin.
Tällä hetkellä kustannukset jakautuvat eri väestöryhmien kesken epätasapainoisesti. Esimerkiksi lapset ja perheet ovat aliedustettuna rahoituksen kannalta ja kustannusten näkökulmasta. Toisin kuin luullaan, vanhukset eivät vie suurinta osaa kustannuksista. Sen viemme me työikäiset. Me viemme eniten julkista rahaa, vaikka suurin osa meistä on myös työterveyshuollon asiakkaita. Julkisessa keskustelussa jää huomiotta se seikka, että työterveyshuolto on todellinen kultapossukerho, joka surutta valikoi. Esimerkiksi krooniset sairaudet työnnetään työterveyshuollosta takaisin julkiselle puolelle, jos tilanne yhtään komplisoituu. Reilu kerho tämä kultapossukerho? Ei minusta.
Olisiko syytä lisätä päättäjien ja tavallisten kansalaisten ymmärrystä siitä, että rahaa soteen on rajattoman määrän sijaan rajallisesti ja että meitä ammattilaisia samoin? Meitä ei ole tarpeeksi usean päällekkäisen järjestelmän ylläpitoon ja jos minulta kysytään; ei tarvitsekaan olla. Oikeita asioita voidaan tehdä oikeissa paikoissa oikeaan aikaan ja päällekkäisyydet tulee poistaa. Tällä hetkellä hyvinvointialueilla on toteuttamiskelvottomat säästötavoitteet ja kivuliaat leikkaukset samaan aikaan kun Kela-korvauksia on lisätty yksityisten palveluiden käyttöön. Olemme jo jonkin aikaa nähneet yksityisen terveydenhuollon tuotteistamista ja yhä aggressiivisempaa markkinointia. Minusta tämä suuntaus on äärimmäisen huolestuttava.
--
Hyvät ystävät,
Tarvitsemme parlamentaarista yhteistyötä sosiaali- ja terveyspolitiikassa siitä päättämään ja sitä ohjaamaan. Sote-rahoituksen perustaso on turvattava kaikissa olosuhteissa. Alleviivaan: kaikissa olosuhteissa! Kyse on kansalaisten perusoikeudesta hoitoon. Tämän totesi viimeksi oikeuskansleri huhtikuisessa ratkaisussaan. Oikeuskanslerin mukaan lakisääteisiä sote-palveluita ei voi rajoittaa siksi, että ei ole rahaa. Orpon hallituksen on viipymättä korjattava hyvinvointialueiden rahoitusongelma ja sitä koskeva sääntely – tätä ei voi siirtää seuraavalle hallitukselle eikä edes ensi vuoteen vaan toimeen on ryhdyttävä ”niinku nyt”!
Ja rahasta puheenollen – Suomen istuva hallitus pääsi valtaan velkapelottelulla. Sen varjolla myös tehtiin hallituksen alkutaipaleella jättileikkaukset sosiaaliturvaan ja soteen – ja heikennettiin rajusti työntekijöiden oikeuksia. Ja samalla tolkutettiin kansalaisille, että rahaa ei ole ja laarien pohjatkin on jo raavittu. Mutta ihme ja kumma: puoliväliriihessä rahaa löytyikin miljardiluokan verokevennyksiin yrityksille ja kaikkein hyvätuloisimmille. Pistää miettimään hallituksen todellisia motiiveja velkapelottelulle.
Sanon sen suoraan: tässä on kyse hyvinvointivaltion ja julkisen sektorin murentamisesta, ja lopulta tuhoamisesta – eli velkapuhe on ollut koko ajan vain savuverhoa.
--
Hyvät ystävät,
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi tasan kaksi viikkoa sitten Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen toteuttaman selvityksen keinoista kannustaa alaltamme poistuneita, työttömiä ja eläkkeellä olevia lähi- ja sairaanhoitajia sekä alamme opiskelijoita sosiaali- ja terveysalan työhön. Selvityksen mukaan suurin käyttämätön lähi- ja sairaanhoitajien työvoimaresurssi löytyy hoitajista, jotka ovat hakeutuneet muille toimialoille. Hentoisen oljenkorren hoitajapulaan tuovat eläkeläiset, joiden työssäkäynti on yleistynyt.
Selvitys on karua kertomaa siitä, mitä me Tehynä olemme yrittäneet kertoa jo vuosikausia: lähi- ja sairaanhoitajien siirtyminen muille toimialoille on yleistynyt viime vuosina. Tuuleen huutamista se on ollut, mutta sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman selvityksen luvut ovat karut: vuonna 2023 15 400 lähihoitajaa ja 11 300 sairaanhoitajaa työskenteli muulla kuin sote-alalla. Määrä vastaa 11 prosenttia sosiaali- ja terveysalalla viimeisen kymmenen vuoden aikana työskennelleistä hoitajista. Kun jokaisen ammattilaisen koulutus maksaa tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia euroja, pystyy ilman lääkelaskutentin läpäisemistäkin laskemaan, kuinka suuresta summasta puhutaan, kun lasketaan tämän aivovuodon hinta suomalaiselle yhteiskunnalle.
Kun arvioiden mukaan Suomessa tarvitaan vuoteen 2040 mennessä lähes 26 000 lähihoitajaa ja noin 9 400 sairaanhoitajaa enemmän kuin vuonna 2021, olisi jokaisesta kollegastamme ja tulevasta kollegasta pidettävä erityisen hyvää huolta.
Meillä on Suomessa ongelma: korkeakoulutettujen osuus Suomessa on jämähtänyt noin 40 prosenttiin 1960-luvun jälkeen syntyneissä ikäluokissa samaan aikaan kun muissa OECD-maissa nousu on jatkunut. Me olemme joskus kehuneet itseämme koulutuksen mallimaaksi, mutta todellisuudessa Suomi on pudonnut häntäpäähän, kun puhutaan korkeakoulutetuista.
Ekonomisti Roger Wessman totesi viime viikolla Must Readin uutiskirjeessä, että koulutustason nostaminen nähdään keskeisenä keinona vauhdittaa talouskasvua, mutta panostukset ovat jääneet vaatimattomiksi. Wessman muistutti, että korkeakoulutuksen julkinen rahoitus on reaalisesti laskenut. Puoliväliriihessä koulutustason nostamiseen luvattiin 100 miljoonan euron kertaluonteinen paketti, mutta samaan aikaan perusrahoitusta leikattiin pysyvästi.
Samaisesta uutiskirjeessä oli mielenkiintoista analyysiä korkeakoulututkintojen vaikutuksista talouteen. Sitä ei määritä pelkkä määrä, vaan ratkaisevaa on myös se, miltä alalta tutkinto on.
Työllisyysaste ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille on opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevan virkamiehen Aleksi Kaleniuksen mukaan 91 % terveys- ja hyvinvointialalla kun esimerkiksi tietojenkäsittelyssä ja tietoliikenteessä vastaava osuus on 77 % ja humanistisilla ja taidealoilla 69 %.
--
Hyvät kollegat,
me todella olemme valinneet maailman parhaan alan monessa mielessä. Ja me Tehynä olemme tehneet paljon sen eteen, että meidän alalla jatkossa pysytään ja tänne myös jatkossa hakeudutaan. Olemme tehneet viime vuosina kiistatta työmarkkinahistoriaa taistelemalla palkkatasa-arvoa edistäviä palkkaratkaisuja. Tämän kevään yksityissektorin miesvaltaisia aloja suuremmat korotukset olivat palkkatasa-arvon edistämisen kannalta välttämättömiä. Olen valtavan ylpeä, että vuonna 2022 aloitettu tasa-arvotyö jatkuu myös tällä sopimuskaudella, eivätkä Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen hallituksen pyrkimykset estää kehitystä onnistuneet. Me arvon kollegat olemme tehneet tämän kaiken yhdessä, joukkovoimalla, vaikka meitä kaikin mahdollisin tavoin yritetään kurmuuttaa ja estää. Mutta me emme taivu. Me tehyläiset taistelemme jatkossakin paremman työelämän puolesta!
--
Hyvät ystävät,
lopuksi toivon vahvasti, että Suomi säilyy oikeusvaltiona, vaikka Suomen hallituksen toimet eivät rohkaise toiveissani. Suomen hallitus on osoittanut käsittämätöntä piittaamattomuutta demokratian perusasioista.
Tehy teki poliisille rikosilmoituksen työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistä, koska epäilimme virkarikoksia suojelutyötä koskevan lain valmistelussa. Pyysimme poliisia tutkimaan, ovatko ministeriön virkamiehet laiminlyöneet virkavelvollisuutensa suojelutyötä koskevan lakihankkeen valmistelussa viime syksynä ja/tai tänä keväänä. Tehy pyysi poliisia selvittämään myös, kenen TEMin virkamiesten vastuulla virheet ja laiminlyönnit lainvalmistelussa ovat. Virheet ovat vakavia ja vaikuttavat paitsi kaikkiin Tehyn jäseniin, aivan kaikkiin kansalaisiin. Ja samalla työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet räikeästi harhaanjohtivat eduskuntaa, joka ei sen takia tiennyt, mistä se edes oli säätämässä. Tällainen toiminta ei kerta kaikkiaan kuulu suomalaiseen oikeusvaltioon!
Kaksi viikkoa sitten Helsingin poliisi kertoi, että se ei tee esitutkintaa Tehyn epäilemistä virkarikoksista työ- ja elinkeinoministeriössä suojelu- ja hätätyölain valmistelussa. Poliisi päätti, että asiassa ei ole syytä epäillä rikosta. Olen todella surullinen ja huolestunut poliisin päätöksestä. Poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä. Poliisin päätös on suuri pettymys Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee. Meidän tekemään rikosilmoitukseen yhtyi yli 10 000 jäsentä. Mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa?
Kuten pari viikkoa sitten totesin, nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä. Tämä jos mikä on häpeällistä! Eikä tämä jää tähän: me Tehynä ryhdymme jatkotoimiin.
--
Hyvät ystävät,
Kuka tämän kaiken mielettömyyden maassamme lopettaa? Kuka kertaa poliitikoille ne laillisuuden, perustuslaillisuuden ja hyvän lainsäädäntötavan rajat, jotka ovat koko ajan olleet olemassa, mutta joista he eivät enää piittaa?
Sen voi lopettaa vain se sama kansa, joiden ymmärrystä hallitus nyt vähättelee.
Olemme yksi maailman koulutetuimmista kansoista. Välillä voi olla vaikea uskoa silmiämme, mutta emme ole tyhmiä. Me näemme, kuulemme ja ymmärrämme, mitä täällä tapahtuu.
Me vaadimme yhdessä, että Suomen johtamisessa palataan takaisin järjen käyttöön, rehellisyyteen ja sääntöjen noudattamiseen. Vaadimme, että maatamme puolustetaan sodan, mutta myös rauhan aikana. Ymmärrämme valtion talouden tilan, mutta emme hyväksy, että sitä käytetään tekosyynä muille poliittisille päämäärille, joilla ei ole mitään tekemistä valtiontalouden vahvistamisen kanssa.
Suomi on hieno maa - demokratia ja pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamme ovat todellakin säilyttämisen ja puolustamisen arvoisia. Mutta hallituksen eriarvoistavan ja kansanvaltaa halveksuvan politiikan pitää muuttua. Muutoksen voimme tehdä me kaikki. Meissä on voima siihen.
Toiveet eivät ole turhia. Ja ne tulevat vielä toteen.
--
Arvoisat tehyläiset,
Haluan tämän rohkean ammattiliiton puheenjohtajana entisestään vahvistaa Tehyn asemaa alamme suurimpana edunvalvontajärjestönä.
Meissä on se voima, jolla maailmaa muutetaan! Meissä on se rohkeus, jota muutoksen tekeminen vaatii!
--
Hyvät ystävät,
edunvalvonta ei ole yksilölaji. Näissä geimeissä kukaan ei pärjää yksin. Ja yksin ette ole minua milloinkaan jättäneet. Minun viimeinen toiveeni liittyy itseeni. Ja erääseen erityisen merkittävään tehyläiseen kollegaan.
Minä toivon, että minusta kasvaa isona Anna-Leena Brax. Upea ja lojaali tehyläinen, joka tavoittelee aina vain yhteistä hyvää.
Anna-Leena. On ollut aivan erityinen kunnia saada kasvaa Tehyn puheenjohtajaksi sinun lähelläsi. Kisasimme tästä samaisesta luottamustehtävästä tasan 8 vuotta sitten ja osoitit jo hektisimmänkin vaalikiiman aikana, millainen ihminen sinä olet: reilu, rohkea, lojaali, viisas, hauska, karismaattinen ja hyvä ihminen. Sinulla on kaunis sielu kuorrutettuna kuplivalla huumorilla ja tinkimättömällä ihmisyydellä. Sinulle yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät ole vain mainossanoja; sinulle ne ovat arjen tekoja ja päätöksenteon majakoita. Olen voinut kaikki nämä vuodet luottaa sinuun ja niin ovat voineet jokaikinen tehyläinen kollegamme. En tiedä, miten pärjään tästä eteenpäin ilman sinua, mutta Anna-Leena; KIITOS sydämestäni tästä matkasta, jonka olemme yhdessä saaneet tehdä. Ja KIITOS sydämestäni siitä, mitä olet tehnyt kollegoidemme eteen vuosikymmenten ajan. Sinulla on aina ollut ensisijaisesti Tehyn pelipaita päällä. Lupaan sinulle, että teen itse samoin.
--
Lopuksi, rakkaat kollegat,
Tehy synnytettiin tässä arvokkaassa rakennuksessa, tässä salissa tasan 43 vuotta sitten.
Perustamiskokouksessa oli Tehyn puheenjohtajanakin toimineen Raija Hukkamäen mukaan ylevä tunnelma, sillä ”tiesimme tekevämme historiaa”. Voi niin te teittekin. Kiitos teille Raija ja Rauno rohkeudestanne ottaa tulevaisuus omiin käsiimme.
Alamme yhteisen etujärjestön synnyttäminen oli kestänyt hyvin kauan, mutta lopputulos todella oli työmarkkinahistoriaa. Tehyn perustamiskokouksessa kesäkuussa 1982 Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja Toini Nousiainen sanoi tällä samaisella paikalla tässä samassa salissa:
”Jo tänään Tehy on voimakas. Jo tänään Tehy on tervettä joukkovoimaa.” On hieno hetki voida sanoa tässä tänään teille, 43-vuotiaalle Tehylle ja sen tuoreille valtuutetuille:
Edelleen Tehy on voimakas. Edelleen Tehy on tervettä joukkovoimaa! Kiitos saamastani luottamuksesta! Lupaan edelleen olla luottamuksenne arvoinen!
