Valinnanvapauden osalta Suomessa tehtiin ensimmäiset askeleet vuonna 2014. Tuolloin saimme oikeuden valita julkisen terveydenhuollon hoitopaikkojen välillä koko maan alueella. Hämmästyttävää on se, että THL:n tietojen mukaan vasta noin 2,5 prosenttia kansalaisista on käyttänyt valinnanvapauttaan hoitopaikan osalta.
Viime vuoden marraskuussa Suomen hallitus linjasi, että osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, jonka perusteella asiakas voi itse valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottamien palvelujen välillä. Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa perustason palveluja ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy.
Miksi valinnanvapaus on Suomessa edennyt muita maita hitaammin?
Palvelujärjestelmämme on ainutlaatuinen. Se on kehittynyt eri suuntaan kuin muissa maissa, mikä myös hankaloittaa muiden maiden palvelujärjestelmämallien suoran hyödyntämisen. Toisaalta meillä on hyvä mahdollisuus ottaa oppia muiden maiden palvelujärjestelmistä ja kehittää suomalainen malli.
Suomessa kehitetään eri puolilla asiakaslähtöisiä palveluita ja pyritään parantamaan palvelujen integraatiota, mikä on asiakkaan kannalta merkityksellistä. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjako ja siihen liittyvät muutokset ovat THL:n mukaan pidemmällä kuin muualla.
Paineet kehittää aitoa moniammatillista toimintaa ja työnjakoa asiakkaan parhaaksi voimistuvat koko ajan. Toivotaan, että valinnanvapauden lisääntyessä sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien ammattihenkilöiden työnjaon kehittämiseen löytyy eri ammattikuntien ja ryhmien välistä tahtoa ja yhteistyötä.
Koulutetun hoitohenkilöstön osaaminen on nyt mahdollista saada entistä parempaan käyttöön hyödyntämällä mm. hoitajavastaanottoja, laajentamalla rajatun lääkkeenmääräämisen oikeutta ja lisäämällä esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanottoja.
Kaikkien ei tarvitse jonottaa lääkärille, vaan esimerkiksi kokenut sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti ja suuhygienisti voivat mahdollistaa tulevaisuudessa asiakkaan oikea-aikaisen hoitoon pääsyn ja parantaa asiakkaan hoitokokemusta sekä lisätä asiakkaan valmiuksia oman terveyden hoitamiseen.
Valinnanvapauteen on ladattu paljon toiveita ikään kuin tämä pelkästään pelastaisi tulevaisuuden palvelujärjestelmän. Muutos on todella suuri ja vaikuttaa niin asiakkaisiin kuin henkilöstöön ja edelleen koko palvelutuotantoon sekä työmarkkinoihin. Nuo näkökulmat on syytä pitää mielessä, kun vaikutuksia arvioidaan.
Asiakas valinnan tekijänä on uudessa tilanteessa. Asiakkaat tarvitsevat luotettavaa vertailutietoa julkisten ja yksityisten sote-palveluiden tuottajien palveluiden ja hoidon laadusta, asiakaskokemuksista ja hoitoon pääsystä. Valinnan tekemistä helpottavia ratkaisuja tarvitaan. Yksi niistä on hyvin onnistunut palvelutarpeen arviointi yhdessä ammattihenkilön kanssa.
Vapaus valita edellyttää vahvaa kansallista ohjausta ja yhtenäisiä pelisääntöjä. Esimerkiksi miten valinnanvapautta edistetään, miten palvelujen tuottajat hyväksytään, miten korvausperiaatteet toteutuvat eli miten raha seuraa asiakasta. Edelleen tarvitaan kansallinen taho, joka seuraa palvelujen tuottamisen laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä kustannuksia.
Näin suuren muutoksen toteuttaminen ei tapahdu kerralla. Se edellyttää suunnitelmallisuutta, yhteistä tahtotilaa valinnanvapauden toivotuista tavoitteista, vaikutusten jatkuvaa arviointia sekä malttia edetä askel kerrallaan.
Mutta ei hukata sellaista, mikä meillä jo toimii kuten suomalainen erikoissairaanhoito.
Johtaja Kirsi Sillanpää , Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen