kuva: iStock

Päiväkotien arki pyörii vähillä sijaisilla ja työntekijöiden joustoilla

Tehy teki 2017 kyselyn varhaiskasvatuksessa työskenteleville jäsenille. Kyselyyn vastasi 1380 henkilöä. Vastaajat edustavat kaikki maakuntia. Kyselyssä selvitettiin mm. päiväkotien sijaiskäytäntöjä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjeistanut, että henkilöstömitoitusta on noudatettava myös henkilöstön sairaus- ja vuosilomien sekä muiden ennakoitavissa olevien poissaolojen, esimerkiksi koulutukseen osallistumisen vuoksi. Poissaoloihin pitää varautua etukäteen. Suhdeluvusta poikkeaminen ei näiden syiden perusteella ole asetuksen mukaan mahdollista.

Päiväkotien arki on kaukana ministeriön ohjeistuksesta. Kyselyyn vastanneista jopa 42 % ilmoitti, että ennalta tiedettyyn sairauslomaan otetaan sijainen satunnaisesti ja 3 % että sijaista ei oteta koskaan. Vain 15 % ilmoitti, että sijainen otetaan aina ja 40 % ilmoitti, että sijainen otetaan usein.

Avoimista vastauksista käy ilmi, että monessa päiväkodissa otetaan sijainen vasta kahden viikon sairausloman jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaksi viikkoa toimitaan vajaalla miehityksellä ja siten lain mukainen suhdeluku ei toteudu. Miten silloin toteutuu lasten turvallisuus ja varhaiskasvatuksen tavoitteet? Tuskin kovin hyvin. Entä miten on työhyvinvoinnin laita?

Äkilliseen sairauslomaan otetaan vielä harvemmin sijaisia. Vain 3,3 % vastaajista ilmoitti, että sijainen otetaan aina ja neljännes että sijainen otetaan usein. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että sijainen otetaan satunnaisesti ja jopa 15 % että ei koskaan.

Täydennyskoulutus kuuluu kaikille varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Koulutukseen osallistuminen on kuitenkin haasteellista, koska vain harvoin otetaan sijainen siksi ajaksi lapsiryhmään. Vain muutama prosentti vastaajista ilmoitti, että sijainen otetaan aina kun työntekijä osallistuu koulutukseen.  14 % ilmoitti että sijainen otetaan usein, 47 % satunnaisesti ja 36 % ei koskaan. Tämä johtaa siihen, että lastenhoitajat kokevat suurta huolta siitä, että osallistuessaan koulutukseen he jättävät kollegat ja lapsiryhmän selviytymään vajaalla henkilöstöllä.  

Monilla työpaikoilla on sääntö, että vuosilomista johtuviin poissaoloihin ei sijaisia palkata. Lomat on pidettävä silloin kun lapsia on vähemmän. Jos haluaa lomailla muuna aikana saa ottaa palkatonta vapaata. Vastaajista 64 % ilmoitti, että sijainen otetaan satunnaisesti tai ei koskaan työntekijän jäädessä vuosilomalle.

Ohjeistus sijaisten käyttöön on hyvin vaihtelevaa.  ”Sijaisia kunnassa ei oteta. Sanotaan että pitää pärjätä, kun muuallakin pärjätään.”  Ohjeistuksen pääperiaatteet ovat: sijaisia ei oteta, ensin katsotaan koko talon suhdeluvut, järjestellään henkilökuntaa ja lapsia talon sisällä. Onneksi vastausten joukosta löytyi myös päiväkoteja, joissa sijaisia otetaan aina kun tarvitaan ja saadaan.

Monissa vastauksissa käy ilmi, että sijaista ei oteta, koska ei ole rahaa, säästetään tai sijaisia on vaikea saada. Se tosiasia, että lapsen edun ensisijaisuus tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa, on unohtunut. Se on huomioitava myös silloin kun tehdään päätöksiä sijaisten palkkaamisesta.

Kyselyn tulosten perusteella voi todeta, että ministeriön ohjeistusta ei juurikaan noudateta. Päiväkotien toiminta perustuu, mitoituksesta poikkeamiseen, työntekijöiden jatkuviin joustoihin ja työvuorojen muuttamiseen. Toimintatapa heikentää varhaiskasvatuksen laatua. Se on turvallisuusriski. Ja se vähentää tunnollisten, lapsen etua vaalivien työntekijöiden työhyvinvointia.  Tähän tarvitaan kiperästi muutosta – jota kukaan ei ilmeisesti ole valmis tekemään.